perjantai 1. huhtikuuta 2016

To be or not to be?

Se on loppu ny. Laiskottelu nimittäin, toisin sanoen mm. bloggaamisen mahdollistaneet vapaat perjantait. Tästä päivästä alkaen siirryn jälleen täyspäiväiseksi (joskaan en taatusti täyspäiseksi) työntekijäksi työnantajani leipiin. Ja tämä ei ole aprillia.


Ajankohta työajan pidentämiselle hallituksen toiveita noudattaen ei ole itselleni mitä parhain. Takana on elämäni surkein loma ikinä. Lomaan kuului kortisonipistosta, antibioottikuuria, runsaita rytmihäiriöitä, unettomia öitä ja kaiken kruunaava kohdun tähystys polyypin poistolla. Viimeksi mainittu ei tietenkään mennyt kuten Strömsössä - epäilen tosin onko Strömsössä koskaan tehty hysteroskopiaa. Muutaman minuutin pituiseksi mainostettu toimenpide kesti lähemmäs puoli tuntia ja vaati kokeneemman lääkärin hälyyttämisen paikalle. No, ei siitä se enempää, onpa taas juttu kerrottavaksi naisten saunaillassa kuten hoitohenkilökunnalle totesin. Loppu oli kuitenkin onnellinen ja synnytin potran polyypin kolmessa osassa.



Mutta kuinka keritä käydä töissä, harrastaa (etenkin bloggaamista) ja suoriutua normaaleista kodin- ja itsensä hoitamisen toimenpiteistä? Olin joskus osapäiväsairaslomalla tehden vain nelituntista työpäivää ja silloin todella ihmettelin miten täyttä päivää tekevät ihmiset suoriutuvat kauppareissuista, kokkaamisesta, siivoamisesta jne. Miten? Jos teillä on jotain ei-kemiallisia mommy's little helpereitä niin kertokaa ihmeessä. Kuvituksena on muuten oma arjen innovaationi. Visiitti Helsingin talvipuutarhaan päivää pääsiäisen jälkeen. Koristelut ovat edelleen paikallaan mutta ryysis poissa. Vaatii tietenkin vapaapäivän...


Kaupassa käynti ja ruoanlaitto ovat Jääräpariskunnan suurimmat arjen haasteet. Olen kuullut, että on ihmisiä, jotka suunnittelevat kokonaisen viikon - jotkut poikkeusyksilöt jopa kuukauden - ruokalistan etukäteen ja käyvät sen mukaisesti kaupassa vain kerran viikossa tai kuukaudessa. On aivan järjetöntä yhteiskunnan resurssien tuhlaamista jos nämä ihmiset työskentelevät tavanomaisina opettajina, sairaanhoitajina, bussikuskeina, poliiseina jne. Tällaisten poikkeuksellisen kaukokatseisten ja organisointikykyisten ihmisten pitäisi olla vastuussa vähintään valtion budjetista tai ydinvoimalan rakentamisesta. Olkiluoto 3:a selkeästi pukertavat säälittävät eli normaalit ihmiset, jotka Vanhan Jäärän lailla tuskailevat joka päivä "mitä huomenna syötäisiin" -kysymyksen kanssa.



Mutta älkää surko tai riehaantuko, ei Vanha Jäärä bloggaamista lopeta. Tahti ja tyylilaji saattavat tosin muuttua. Saattaa tulla lyhyempiä juttuja useammin tai pidempiä harvemmin. Tai jonkinlainen hybridi. Kukapa tietää. Se näkee ken elää. Jutut pysyvät kuitenkin laadukkaina ja kuvat laaduttomina vaikka itse sanonkin.

Tuo sormi kuvan reunassa on niin kuvaamistaitoani kuvaava, etten ruvennut sitä rajaamaan pois sen enempää kuin aiemmin esiintynyttä koiranpaskaakaan. Voisiko joku järjestää Säälittävimmät blogikuvat -kilpailun? Vanhan Jäärän luulisi olevan palkintosijoilla.

8 kommenttia:

  1. Mitä mä nyt teen perjantaiaamuna töissä, jos en voi lukea uusinta postausta? Toivottavasti ehdit jatkossakin postailla, on nämä tekstit niin mukavia lukea :) Työniloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, kai mun sitten pitää perjantaiaamuisin töissä kirjoitella postauksia :-) Heheh. Sorry pomo, vitsi vitsi...

      Kyllä multa jonkinlaisella syklillä juttua tulee, mutta ei tosiaan välttämättä just perjantaisin.

      Poista
  2. Voi prkl, mikä ”loma" sulla on ollut. En tiedä ketä ne oikein ovat, keillä menee tuon mainitsemasi alan toimenpiteet sillain hups vaan ja kivuttomasti. Ei mulla(kaan) ainakaan. Aika avuttomalta ja kidutuspenkkiin laitetulta vaikuttaa niissä tilaisuuksissa lähes joka kerta :/

    Hehee. Rakettitieteen harrastaja täällä vaan moi :) Alku joskus muinoin oli hankalaa, mutta nykyään ei mikään ongelma käydä kaupassa 1-2 kertaa kuussa. Loisto apu on Foodie, kun käyttää S-ryhmän kauppoja. Sinne teen kauppalistan, johon pääsee helposti käsiksi sekä koneella että puhelimella. Valikoimaa on helppo selailla, ei tartte funtsailla, vaan valita etukäteen, kuin olisi kaupan hyllyllä. Toki vaatii sitä suunnitelmallisuutta aika paljonkin, mutta ainakin itsellä menee jo täysin rutiinilla.

    Voih. Jaksamista ja pinnaa matkaan, ihan varmasti hurahtaa hetki tottua uuteen viikkorytmiin. Tai mulla menis. Hermot vähintään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei se toimenpide itse asiassa juurikaan sattunut, jos se ei ois kestänyt niin helkkarin kauaa, en ois ollut moksiskaan. Ja minkäänlaisia jälkiseuraamuksia ei tullut, hurraa :-) Mutta on se aika absurdia kun neljä eukkoa tuijottaa kiinteästi live-lähetystä omista sisuksista. Tai itse asiassa kolme, se neljäs vahti mun naamaa, etten mä pyörry.

      Mun kauppalistaongelma taitaa olla se, ettei mun koskaan tee mieli niitä perusmättöjä, joihin sitten kuitenkin päädytään kun ei muutakaan keksitä ;-) Sä oot kyllä todella rakettitieteilijä tolla alalla!

      Poista
  3. Voi voi, odotan aina perjantaina, että voin lukea postauksesi. Kommenttini saattavat tulla myöhemmin, mutta perjantaisin käyn aina lukemassa.
    Kurja pääsiäinen sinulla ollut, toivottavasti ne harmit ovat takanapäin!
    Arjen pyörittäminen vie kyllä luvattoman paljon aikaa ja kun itselläni on ollut melkoinen työrupeama tänä keväänä, niin valitettavasti se on se itsensä hoitaminen joka on jäänyt. Toivottavasti pystyn palauttamaan normaaliolotilan viimeistään kesällä.
    Mutta, mutta.. Tarun mainostama Foodie on pelastanut myös meidät kauppapainajaisilta. Viikon ostokset tilaukseen ja nouto tiistaisin. Hyvin harvoin enää käydään hakemassa edes täydennystä. Melkein kaikki muutkin ostokset hoituvat netin kautta - paitsi kirppistely, sehän on hupia ihan livenäkin. Suosittelen siis tuota Foodien systeemiä. Tuntui aluksi vähän hankalalta mutta rutiini nopeuttaa, enkä missään tapauksessa palaisi vanhaan.
    Parempaa ensi viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku Hesarin kolumnisti taisi kirjoittaa ohjeen: Kuten lentokoneessakin käsketään asettamaan happinaamari ensin itselle ja auttamaan sitten vasta muita, niin muussakin elämässä vanhemman pitää pitää ensin huoli omasta hyvinvoinnistaan ja sitten vasta auttaa muita - esim omia lapsiaan. Näinhän se on. Joskus vaan kovin haastavaa käytännössä. Toivottavasti pääset kesällä viimeistään takaisin tasapainoon!

      Kävin kurkkaamassa tuota Foodieta kun sitä nyt niin mainostetaan :-) Jaapa. Voishan se olla. Mutta se on Prisman!? Mun kokemus Prisman vihanneksista ja hedelmistä on se, että sieltä saa hakemalla hakea kelvollista yksilöä. Mutta ilmeisesti ne eivät toimita nahistuneita salaatteja ja klommoisia omenoita tuossa palvelussa, tuskin te sitä muuten kehuisitte? :-)

      Poista
    2. Citymarketilla samanlainen toiminta. Oon kanssa käyttänyt tuota foodieta. Siellä on monta tuhatta ruokaohjetta joista voi valita ja tavarat niihin menevät tilaukseen. Kun maksaa etukäteen niin "kaupassakäynti" on kun mäkkärin drive on kaistalla. Listoja voi vielä säästelläkin. Suosittelen!! Elina

      Poista
    3. Oiskohan jollain kaupalla vielä sellainenkin palvelu, että kauppakassin kanssa tulisi kokki myös? :-) Reseptistä kokkaaminen on niin rasittavaa. Äkkiähän ne tietysti oppii...

      Poista