tiistai 1. joulukuuta 2020

Kirja-arvostelu alias blogiyhteistyö: Luonnonpakanan vuodenkierto

Enpä olisi koskaan uskonut että kirjoitan tänne kuuluisat sanat "tuote saatu bloginäkyvyyttä vastaan" enkä kirjoita nytkään. Lasken tämän ystävänpalvelukseksi, puuttukoon verottaja asiaan jos haluaa. Korpihippi blogiystäväni Saaga Saarnisola halusi jonkun "normaalin ja järkevän" ihmisen lukevan kirjoittamansa kirjan ja kirjoittavan siitä jonkinlaisen luonnehdinnan. Jostain syystä hän sitten kääntyi minun puoleeni. Ylpeänä ja uteliaana otin tehtävän vastaan. 

Kyseessä on Luonnonpakanan Vuodenkierto e-kirja, jonka voi ostaa Saagan butiikista täältä. Linkin Saagan Kolmas Silmä -sivustolle löydät myös Vanhan Jäärän seuraamien blogien luettelosta tuolta sivusta. 

E-kirjan lukeminen läppärillä ei ole ihan suurta lukujuhlaa...

En kirjaan tarttuessani ollut varma mitä odottaa enkä ole lukemisen jälkeenkään ihan varma minkä kategorian teos oli kyseessä. Toisaalta tietokirja, toisaalta self help -opas. Kummankaan osaston kirjat eivät ole Vanhan Jäärän lukulistojen kärkipäässä, etenkään mitään self help -kirjoja en lue koskaan. Kirjan ensimmäiset sivut yrittävät valaista kirjan rakennetta ja tarkoitusta sekä kertovat Saagan oman Luonnonpakana-filosofian perusteista ja taustoista. Positiivista on se, että Saaga ei yritäkään tarjota ajatuksiaan minään yhtenä ainoana autuaaksitekevänä oppina, kuten monet muut tekevät. Lukemani perusteella Saaga kuuluu itsekin edelleen pohjimmiltaan kategoriaan "normaalit ja järkevät" ihmiset. 

Kirja on parilla sanalla sanoen opas vuodenkiertoon luonnon ja sään kautta. Kirjan teksti on sujuvaa ja miellyttävää lukea. Saagan oman filosofian lisäksi kirjassa on runsaasti tietoa muinaisten suomalaisten ja muidenkin kansojen, lähinnä kelttien, luonnonkiertoon liittyvistä tavoista ja juhlista. Tämä oli tällaiselle perusinsinöörille kirjan mielenkiintoisin anti. Ja se oli ihan oikeasti mielenkiintoista antia se. Tiesitkö esimerkiksi miksi tammikuun nimi on tammikuu? Tai miksi joulun nimi on mitä on ruotsiksi ja suomeksi eikä mitään Kristukseen viittaavaa kuten englanniksi? Entä mikäpä on Kynttilänpäivän tausta?

Tiedollisen osuuden lisäksi kirjassa on sitten tätä "hömppää" ja vähän vähemmän hömppää. Vinkit siitä, mitä luonnossa kannattaa tehdä ja tarkkailla kunakin vuodenaikana ovat ihan asiallisia, mutta toisaalta vähän itsestäänselviä ainakin keskivertosuomalaiselle, joka ei yleensä ole täysin luonnosta vieraantunut. Enemmän hömppää osuutta oli sitten vuodenaikojen henkinen puoli vai kuinka sen nyt sanoisi. Kerron esimerkin eli nyt seuraa sitaatti kirjasta: 

Vuodenaika: Neitsyttalvi

Neitsyttalven aluksi heti marraskuusta alkaa puhtaalta pöydältä uusi vuodenkierto, johon voi luoda melkein mitä tahansa uutta. Tästä syystä olen nimennyt alkutalven nimenomaan neitsyttalveksi - kaikki on uutta, tuoretta ja mahdollista, kun päästää irti vanhasta ja jo aikansa palvelleesta. Sen jälkeen henkilökohtainen energia voi olla puhdasta ja kaunista kuin alkutalvinen, vielä uudelta tuntuva puuterilumi. 

Marras tarkoittaa kuolemaa tai kuoleman ennettä. Luonto onkin marraskuussa ja talvisaikaan omalla tavallaan kuolleessa tilassa (myös energinen sykli on vielä neitsyttalvella Lepokausi, joka alkoi edellisestä syyspäiväntasauksesta). Äiti Maa lepää kesän kukoistuksen jäljiltä, ja samoin ihmisenkin kannattaisi tehdä. 

Mahdollisuuksien mukaan voi esimerkiksi varata enemmän aikaa nukkumiselle, sanoa useammin ei ja muutoinkin asennoitua asioihin leppoisammin ja vähemmällä suorittamisella. Kukaan ei jaksa kukkia tai roihuta yötä päivää joka suuntaan, eikä pidäkään. Myös ihminen tarvitsee hektisen elämän ja sen velvollisuuksien keskelle lisää armoa ja lempeyttä.

Yllä siis vuodenajan henkinen luonnehdinta ja kuinka silloin kannattaisi ihmisen toimia. Tällaisia vinkkejä tarjoillaan usein muuallakin. Hieman (ai hieman!!) kärjistäen sanoen: olisihan toki kaunista jos ihminen voisi talvella nukkua varastoon 12 tuntisia öitä ja kesällä sitten kukkua valoisat yöt läpensä, mutta kun homma ei vain mene niin. Globaali maailma ja ihmisille vuodenajoista riippumatta tapahtuvat asiat eivät vaan piittaa vuodenajoista mitään. Sikäli olen siis aina pitänyt erilaisia "talvella otetaan rauhallisesti" ohjeita lähinnä ärsyttävinä, työelämä kun ei sitä kertakaikkiaan mahdollista. Ja eläkkeelläkin rynnätään talvella kiireisenä Aurinkorannikolle golfaamaan. Mutta Saaga ei mitenkään tuputa ohjeitaan, lähinnä hän vinkkaa kokeilemaan jotain mahdollisuuksien mukaan, mikä on hyvä juttu.


Joka kappaleen alussa oli yksi kaunis kuva ja jokin sitaatti muualta, runonpätkä tai ajatelma. Näitä olisin kaivannut kirjaan ehkä lisääkin. Hienoilla kuvilla höystettynä tästä voisi saada oikein kirjahyllyynkin laitettavan komean lahjakirjan. Se ei kuitenkaan liene ollut kirjailijan tavoite ja hyvä niin. Tavoite ei ollut myöskään onneksi tuputtaa omaa filosofiaansa, mikä oli todella positiivinen asia. Monet self-helppaajat tekevät itsensä vain pelleksi väittämällä että kaikki tulevat terveemmiksi ja onnellisimmiksi ihmisiksi kun toimivat juuri niin kuin minä olen keksinyt toimia. On hieno homma, kun joku ihminen on löytänyt filosofian/ruokavalion/jumppaohjelman/tms, joka on tehnyt hänen elämänsä paremmaksi. Ja ihan kiva homma jos hän jakaa sen siltä varalta että se saattaisi ainakin jollain lailla soveltaen tehdä jonkun toisenkin elämän paremmaksi. Saagan kirja menee tuohon kategoriaan. On ihan perseestä kun joku jakaa elämänohjeensa tyrkyttämällä että tämä sopii kaikille ja vain noudattamalla sitä tarkalleen voit saada elämäsi paremmaksi. Sitä Saaga ei missään nimessä tee.

Kiitokset Saaga tämän kirjan jakamisesta kanssani! Omana elämänohjeenani sanoisin, että kaikkien kannattaa toisinaan astua hiukan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle kuten minä tein Saagan hengentuotteen lukiessani ja sitä analysoidessani. Se saattaa aktivoida uusia yhteyksiä aivoissa. Voi olla että myös joidenkin kirjassa olevien vinkkien noudattaminen saattaa tehdä niin. Itse en kyllä ala käryttää mitään salvianippuja olkkarissa, mutta tiedä vaikka jos se jollekulle muulle toimii. Ei voi tietää ennen kuin kokeilee.