perjantai 27. toukokuuta 2016

Sleepless in Espoo

Nyt olisi taas mahtavasti aikaa kirjoitella juttuja blogiin, lääkäri nimittäin määräsi meikäläisen keskiviikkona ottamaan parin viikon aikalisän jotta saisin taas nukkumisvaihteen jollain lailla päälle. Nukkumatti ei ole ollut ystäväni viime aikoina. Mutta Nukkumatin poissaolosta johtuen ei myöskään ole inspiraatiota kirjoitella juttuja. Jos olisi aikaa tuhlata rahaa, ei ole rahaa. Ja jos olisi aikaa kirjoitella juttuja, ei ole juttuja. Näin se menee.

Koitanpa nyt hereillä pysyäkseni ruotia joitakin tavallisimpia ohjeita, joita unettomuutta kokemattomat ihmiset latovat eteen kun väsynyt avaa suunsa ja möläyttää nukkuneensa huonosti jo pidemmän aikaa. Koska kuvat joko nukkuvista tai sängyssä pyörivistä ihmisistä olisivat aika tylsiä, laitan tähän vaihteeksi Silmä ei totu -kuvia meidän pihaltamme.



Kattava kokoelma näitä naiiveja unenhuoltovinkkejä löytyy esim Työterveyslaitoksen sivuilta. Jos olet ns. amatööriuneton, saatat vaikkapa hyötyä joistakin niistä. Tässä niistä Vanhan Jäärän mielestä itsestään selvimpiä tai sitten hankalimpia toteuttaa.

Sänky on vain nukkumista tai seksiä varten
Tämä oli itse asiassa hyödyllinen vinkki vauvanhoidossa. Vauvalle sänky on vain nukkumista varten tietenkin. Vauvan sängyn yläpuolelle ei pidä ripustaa mitään mobilea vauvaa viihdyttämään - vauvan on tarkoitus nukkua sängyssä eikä viihtyä siellä. Kun vauva aamulla herää, tempaise vauva heti pois sängystä ja laita vauva illalla sänkyyn vasta kun vauva on selvästi uninen. Toimi aivan mahtavasti pikkuruisen Vege Jäärän (joka silloin vielä käytti sekä äitinsä että korvikeotuksen maitoa) kohdalla.



Jos uni ei tule 20 minuutissa, nouse ylös, tee jotain muuta ja yritä uudestaan. Toista kunnes uni tulee.
Tämä on ehkä kaikkein älyttömin vinkki niille, joiden aivot eivät sammu saman tien kun pää koskettaa tyynyä. Miten voi edes yrittää nukahtaa, jos samaan aikaan pitää tarkkailla onko 20 minuuttia jo mennyt? Ja 20 minuuttia ei riitä mihinkään kun nukahtamisesta on kyse. Tätä ohjetta noudattamalla saisin vältettyä nukkumisen sujuvasti aivan kokonaan ja pompittua koko yön sänkyyn ja pois.


Makuuhuoneen tulee olla pimeä, viileä ja hiljainen.
Pimeä: Suomessa on vuodessa ehkä noin kaksi yötä, jolloin auringon nousu- ja laskuajat ovat optimaaliset ja voisi nukkua ilman verhoja. Mää ihmettelen vallan kauhiast niitä sisustuslehdissä, -blogeissa ja -ohjelmissa näkyviä makuuhuoneita, joissa on koko seinän kokoinen ikkuna tai kattoikkuna, jota on mahdoton peittää verhoilla. Vanhalla Jäärällä on tietenkin pimentävä rullaverho.

Viileä: Viileä on hyvä, mutta sitä EI toteuteta talvella niin, että jätetään makuuhuoneen ikkuna auki ja ikkunan alla oleva patteri huutamaan punaisena. Se toteutetaan sulkemalla se patteri ja pitämällä makuuhuoneen ovea kiinni, jotta muistakaan asunnon tiloista ei pääse huoneeseen lämmintä. Kesähelteellä tuuletetaan öisin. Päivisin ikkunoiden auki pitäminen lämmittää asuntoa. Luulisi, että nämä asiat olisivat aivan selviä kenelle tahansa, mutta kun kävelee asuinalueella ja katselee ikkunoita kesällä tai talvella, niin kappas, eivät ole.

Hiljainen: Helpommin sanottu kuin toteutettu melkein missä tahansa. Erityisen haastava kerrostalossa. Meluisassa paikassa asuva joutuu helposti korvatulppakierteeseen, joka on riippuvuus, josta ei puhuta tarpeeksi.

Ratkaisu pimeyteen, viileyteen ja hiljaisuuteen on japanilaisen kapselihotellin kaltainen nukkumatila. Miksei asuntoihin rakenneta sellaisia? Pieni tila on helppo äänieristää, sen lämpötilaa on helpompi säätää ja sen saa taatusti pimeäksi. Lisäksi siellä ei voi tehdä muuta kuin nukkua tai harrastaa seksiä lähetyssaarnaaja-asennossa. Miksi makuuhuoneisiin edes tehdään ikkunoita - niistähän on nukkumisen kannalta vain haittaa koska ne päästävät sekä valoa että ääntä lävitseen nukkujan kiusaksi?

Syö illalla kevyesti mutta riittävästi. Juo vain vähän.
Oikea syöminen ja juominen ne vasta vaikea taiteenlaji ovatkin nukkumisen kannalta. Jo päivällä pitää ymmärtää välttää mahdollisesti närästystä aiheuttavia ruokia. Mitä ne kunakin päivänä ovat, riippuu ilmeisesti kuun vaiheesta. Juomisen lisäksi pitää välttää diureetteja kuten ananasta ja mansikoita. Kyseiset herkut pitävät ainakin Vanhan Jäärän sängyn ja vessan välisessä liikkeessä koko yön.

Pidä illalla huolihetki, jotta huolet eivät tule häiritsemään nukkumistasi.
Kyllä jämpti on niin, etteivät huolet huolihetkellä lopu. Niitä kyllä riittää koko yöksi. Tai sitten jotain muuta mietittävää. Aivot kyllä keksivät puuhaa kun pitäisi nukahtaa.

Tuossapa noita. Hyvää yötä ja huomenta. Ehdit myöhemmin nukkua. (Don Huonot: Hyvää yötä ja huomenta)

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Silmä tottuu - Garden Edition

Edellinen alunperin Mamma rimpuilee -blogista peräisin oleva Silmä tottuu -juttu oli sen verran tykätty, että teenpä toisenkin. Tässä jutussa ollaan ihan pihalla. Olen enemmän sisustaja kuin ulostaja...siis ulkosisustaja eli puutarhuri, joten pihalla on huomattavan paljon kaikenlaista vaiheessa olevaa, johon silmät tottuvat enemmän tai vähemmän nopsasti. Joten olkaapa hyvät, Silmä tottuu - Garden Edition. Mitähän seuraavaksi - Silmä Tottuu - Professional eli kuvia työpaikalta...toivottavasti ei.

1. Kuka yrittää narauttaa meidät huumerikoksesta ja on istuttanut kannabiksen pihallemme? Tähän ei silmä ole vielä täysin tottunut, huomasin se vasta noin viikko sitten. Oikeasti sen on taitanut kylvää orava ja se voisi kenties olla hevoskastanja. Onko muita arvauksia paremmilta kasvintuntijoilta? Kasvakoonpa nyt siinä kuitenkin, silmä tottuu pikku hiljaa.


2. Ku itte tekee, saa sellasen ku tulee -mottomme kertoo kaiken tästä penkistä. Tarkoitus olisi korvata se jonkun muun nikkaroimalla Stadion-penkillä. Mutta on kovin vaivalloinen prosessi purkaa tämä penkki - laudat pitäisi nostaa pois ja laittaa pölkyt klapeiksi. Huh huh.


3. Jostain syystä silmä tottuu oman laiskuuden seurauksiin paremmin kuin naapurin rytöläjiin. Naapureilla on ilmeisesti tarkoitus säilyttää tarpeetonta tavaraa pysyväisesti erilaisten pressuviritysten alla. Herkempää ja ärtyisempää luonnetta tämä näkymä häiritsisi varmaan kohtuuttomasti, onneksi me olemme lupsakoita ja silmämme tottuvaisia.


4. Jätteiden hyötykäyttö on lempiharrastuksiani. Pyykkikoneen pakkausmateriaalista sai kätevää muttei kovin esteettistä eristettä raparperin istutuslaatikkoon. Mullan lapionti päälle ei käy koska raparperi on jo valmiiksi istutettu liian syvälle kiitos onnettomien hortonomitaitojeni.


5. Eräiden naapureiden silmät ovat kovin huonot tottumaan mihinkään. Jos heillä yksi männynneulanen putoaa kivetykselle, se pitää välittömästi poistaa lehtipuhaltimella. Ja nimenomaan lehtipuhaltimella. Heidän korvansa eivät ole kovinkaan herkät. Heidän herkkiä silmiä varjellaksemme olemme kasanneet omia epämäärisiä läjiämme suoraan kyseisen naapurin vastaisen aidan taakse.


6. Haravoinnin tulokset ym odottavat kaatopaikalle vientiä. Ei ole kukaan ilmeisesti raportoinut poliisille, että epäilee meidän harjoittavan paloittelumurhia mustine jätesäkkeinemme. Rauhassa ovat säkit saaneet odottaa.

7. "Mulla on sitt niin huono jyrsijäpeukalo. Joka kevät mä ostan uuden hamsterin, kun ne vaan on niin ihania, mutt syyskuussa se alkaa näyttää niin nuupahtaneelta, että se on pakko heittää pois!" Vanha Jäärä suhtautuu viherkasveihin melkein yhtä vakavasti kuin eläimiin. En pysty heittämään nuupahtaneita yksilöitä pois tuosta vaan ja ostamaan joka vuosi uutta. Oliivipuu pääsi vihdoin talven jälkeen pihalle ja sorsa varasti sen aluslautasen omaksi ankkalammikokseen. Taustalla maaliskuussa lahjaksi saadun mininarsissin suojaruukku, siinäpä se nököttää varmaan ensi kevääseen asti.


8. Mr Vanha Jäärä ilmoitti, että tähän puolikuolleeseen pallotuijaan hänen silmänsä eivät aio tottua. Mutta sehän on vain puolikuollut, ei kai hamsteriakaan lopeteta, jos sen turkki vähän harvenee selkäpuolelta...?


9. Tarpeettoman tavaran kierrätystä. Liian isoksi osoittautuneesta laastisangosta tulikin kesäkukkien istutusastia. On vaan tuo kesäkukkien laittaminen vähän vaiheessa...saa nähdä meneekö elokuun puolelle...

 
10. Silmiäni ja itsetuntoani kyllä jonkin verran häiritsee se, etten pysty vuorenkilpiä pitämään pirteän näköisinä. Olen luullut, että ne ovat yhtä helppohoitoisia kuin voikukat. Mutta ei, niitä on kahdessakin eri paikassa ja molemmissa ne näyttävät yhtä mielenosoituksellisen kärsiviltä.


 11. Kaktukset viettävät talven sisällä ja kesän ulkona. Ulkona ne eivät tarvitse aluslautasia. Kaipa ne joutaa pestä sitten syyskuussa, kun kaktukset siirtyvät taas sisälle.


12. Sisustuslehdissä ja -blogeissa on sieviä kuvia kesäkeittiöistä, joissa erilaiset tilpehöörit roikkuvat söpösti tyylikkäässä naulakossa grillin vieressä. Jostain syystä meidän grillaustarvikeosastomme ei ole aivan yhtä tyylikäs kärpäshalstereineen.


13. Hän sanoi itse:"Ota musta kuva ja kirjoita, että toikin on unohtunut tohon." Tehty. Hän on siis unohtunut tuohon ottamaan selkäänsä. Aurinkoa siis.


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Kuinkas sitten kävikään....

...eli pessimistin kotiinpaluu. Eilen aamulla paluumatkan alkaessa koko porukka oli kyllä sillä mielellä, että koskaan ei enää lähdetä mihinkään. Pessimistin viime viikolla luettelema lista ei toteutunut kovinkaan monilta osin, vaan löytyi aivan uusia "haasteita". Matkalta ei puuttunut juuri mitään. Oli venähtänyt nilkka, flunssa ja ruokamyrkytys. Onneksi nämä vaivat jakautuivat tasan seurueemme jäsenten kesken. Viimeisen yön ruokamyrkytys oli kyllä jännittävin: selviääkö Vege Jäärä aamuksi matkustuskuntoon? Onneksi kyseessä oli ns. yhden yrjön myrkytys ja pääsimme aamulla kotimatkalle. Tosin tietenkin aivan helvetin väsyneinä - siksi "emme enää koskaan lähde mihinkään" -olotila.


No, pessimistin matkaoppaaseen palataksemme: Suomessahan oli samaan aikaan sangen kauniit ilmat. Ehkä kesän ainoa aurinkoinen viikko - se jää nähtäväksi. Mallorcalla ei sentään koko aikaa satanut, mutta ei hirveästi paistanutkaan. Saaren pohjoisrannikolla tuli perjantaina isoja rakeitakin, onneksi emme sattuneet paikalle.

Kylpyhuoneen suihku oli siedettävä, mutta Vege Jäärällä olisi kysymys rakennusalan asiantuntijoille: Mitä kertoo kylpyhuoneen ilmanvaihdosta se, että sinne ilmaantuu suihkun jälkeen sumua?

Ensimmäinen listan ulkopuolinen koitos kohtasi meitä ensimmäisenä iltana kun aloimme repiä päiväpeittoa sängystä. Tämän koitoksen olen kohdannut ennenkin, en vain muistanut sitä pessimistin matkaopasta laatiessani. Tuplapeitto. Aaarrgh! Kertokaapa sellaista käyttävät pariskunnat, että kuinka se oikein onnistuu. Meiltä se ei onnistu, joten kävimme onnistuneen yksipuolisen kirjeenvaihdon siivoajan kanssa. Koska nettikääntäjät eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä lakana on espanjaksi, turvauduimme myös kuvaan. Hyvin toimi.


Rannalla ei koko reissun aikana käyty, ei myöskään uima-altaalla. Rannalla ei tarjennut edes kovin moni kylmänsietokyvystään kuuluisa englantilainen. Oma kattoterassi porealtaineen oli oikein hyvä investointi.

Rannan sijaan kävimme monissa muissa paikoissa. Käyminen vaan mutkistui pahasti heti toisena matkapäivänä kun matkalla lounaalle minä kompuroin jalkakäytävällä ja venäytin sen ainoan terveen nilkkani. Siinä vaiheessa tuli kyllä itku ja myöhemmin toinenkin. Ja kolmas. Että voi ihmisellä käydä niin perhanan huono tuuri nilkkojensa kanssa. Mr Vanha Jäärä kipaisi hakemassa jäitä ja ideaalisidettä ja niiden avulla nilkka saatiin jonkinlaiseen toimintakuntoon.


Mahtava vuokra-automme kiidätti meitä kuitenkin uskollisesti nähtävyyksiin ja ostoksille. Koska en todellakaan voinut keskittyä mihinkään kävelylenkkeilyyn, keskityin ylenpalttiseen shoppailuun Palma de Mallorcan keskustassa. Vinkki muille keski-ikäisille pulleanpuoleisille täti-ihmisille: C&A on ihan paras vaatekauppa. Halpa, mutta laadukas ja kokoja löytyy leveämmänkin ahterin peitteeksi. Perjantaina toimin myös turistioppaana ja opastin yhden brittipariskunnan C&A:han kun näkivät minun marssivan (tai nilkuttavan) ohi C&A:n kassi heiluen.

Loppuviikosta havaitsin yks kaks toisen matkakumppanini alkaneen muistuttaa huolestuttavasti Jyrki Kataista äänensä puolesta. Mr Vanhaan Jäärään iski flunssa ja ääni mataloitui pari oktaavia. Onneksi ei kovin paha tauti, buranaa vaan poskeen ja matka jatkui Kataiselta kuulostaen. Tällaisia lepopisteitä olisi toki saanut olla flunssaiselle ja väsyneelle aviomiehelle enemmänkin.


"Mua ei sais päästää Disney Storeen ilman aikuisen valvontaa!" viestitti Vege Jäärä puolestaan kavereilleen. "Mutt sähän olit aikuisen valvonnassa!" sanoin minä. "Aika onnettoman valvojan!" sanoi hän. Juu, kyllä me molemmat riehaannuimme aivan tyystin prinsessamekko-osastolla. Vege Jäärä osti synttärilahjat kummitytölleen ja tämän isosiskolle. Onneksi näitä ei ole aikuisten koossa...


Vege Jäärälle oli myös ihan omaa viihdettä hotellin baarissa.


Paikallinen kissa tietenkin pakoili kaikkia lapsia ja jostain syystä suorastaan haki turvaa Vege Jäärästä. Sikäli kissa valitsi kaverinsa huonosti, että kasvissyöjän lautaselta on aika turha odottaa saavansa kissalle maistuvia makupaloja...

Mallorcalla on muitakin Suomesta puuttuvia asioita kuin C&A ja Disney Store. Ainakin tippukiviluolia ja Palma Aquarium, jossa on muhkeita koralleja. Oli siellä tietysti kalojakin, mutta kaloja nyt on nähty ennenkin, tällaisia koralleja emme olleet nähneet.




Tässä kohtaa täytyy kehua Nokia-kännykkäni kameraa, Vege Jäärän Samsungilla ei tehnyt tippukiviluolassa yhtikäs mitään. Ja hei, ei edes yhtään koirankakkaa tai turistia ole eksynyt kuvan reunalle!

Onhan Palmassa myös komea katedraali, joka on niin hillittömän suuri, että sitä on vaikea hahmottaa ja valokuvata lähietäisyydeltä.


Vege Jäärän ruokavalion takia söimme aika paljon itämaisissa ravintoloissa, joissa on huomattavasti parempi kasvisruokatarjonta kuin keskiverto turistirysässä. Vege Jäärän ruokavaliossa on yksi outo poikkeus: sushi. On se nyt kumma, että ainoa liha jota syö, syödään raakana. Minä taas en syö raakaa kalaa enkä myöskään kylmää riisiä ja valitsin sushi-ravintolan listalta ainoan annoksen, joka vaikutti täyttävän minun ravitsemusvaatimukseni.


Oli kyllä kiistatta kummallisin annos, mitä olen koskaan syönyt. En aivan välttämättä halua sellaista enää koskaan.

En edelleenkään edes yhden kotona hyvin nukutun yön jälkeen koe kovin suurta halua matkustaa enää koskaan mihinkään, mutta olihan tuo reissu kuitenkin ihan mukava muutamista vastoinkäymisistä huolimatta. Sain sitäpaitsi ostettua vaatteet ja kengät Vege Jäärän ylioppilasjuhliin. Kohta Vege Jäärä muuttuu abista ylioppilaaksi eikä enää tarvitse tämän liikkeen palveluita:



torstai 5. toukokuuta 2016

Pessimistin matkaopas


Jotkut elämästä vieraantuneet tai muuten ihmisen psyykeä ymmärtämättömät psykologit väittävät, että optimistinen ajattelu on ihmiselle hyväksi. Pessimistisistä ajatuksista taas tulee itseään toteuttavia ennustuksia. Höpsis sanoo Vanha Jäärä. Pessimisti ei pety. Jos maalailee mieleensä aina pahimmat mahdolliset kauhuskenaariot, asiat harvoin menevät kuitenkaan ihan niin päin hemmettiä. Hitusenkin kuviteltua katastrofia parempi todellisuus saa pessimistin ilahtumaan, että mukavastihan tämä menee.

Tästä on suorastaan koulukirjaesimerkki vuodelta 2010 kun anoppini tahtoi lähteä 60-vuotispäivänsä kunniaksi etelään. Appiukko ei halunnut lähteä, mutta seurasi tietenkin mukana kun papin edessä tuli aikoinaan sanottua "tahdon". Appivanhemmat olivat tätä ennen käyneet kerran jossain Teneriffalla, muuten heidän matkailunsa rajoittuu lähinnä Lappiin. Eli anopin odotukset olivat tapissaan. Appiukon eivät. Niinhän siinä sitten kävi, että mikään ei ollut aivan niin ruusuista kuin mitä anoppi oli kuvitellut. Appiukolla sen sijaan ilme kirkastui päivä päivältä - eihän tämä niin kamalaa olekaan. Anoppi löysi jotain moitittavaa kaikesta, appiukko vain hymyili tyytyväisenä.






Näin pessimisti - kuten Vanha Jäärä ja appiukkonsa - ajattelee matkalle lähtiessään. Jos kaikki kuvitelmat eivät toteudu aivan täysimääräisinä, lomaa voidaan pitää onnistuneena.

  • Rauhalliseksi ja perheystävälliseksi mainostetun hotellin naapuriin on juuri avattu ulkoilmadisco.
  • Hotellihuoneen lattiat ovat kylmät, jalat ovat umpijäässä ja vetää suonta.
  • Kaikissa naapurihuoneissa asuu yöllistä huonekalujen siirtelyä harrastavaa porukkaa.
  • Suihkussa käyminen on kuin yrittäisi peseytyä tihkusateessa. Lisäksi veden lämpötilaa on mahdoton säätää. 
  • Paikallisten sähköasentajien ammattitaidon ansiosta kylpyhuoneessa voi yksinkertaisesti kuolla.

  • Suolisto järkyttyy vieraasta bakteerikannasta ja tulee ripuli. Tai ummetus. Tai ensin ripuli ja sitten ummetus. Tai päinvastoin.
  • Se ainoa erinomainen ruokaravintola löytyy viimeisenä iltana.
  • Suomessa on samaan aikaan kesän ainoa lämmin ja aurinkoinen viikko ja matkakohteessa sataa pääasiassa vettä (no, hyvä jos ei lunta).

  • Rannalla ei ole mukavaa edellisestä syystä. Lisäksi hiekka on liian kuumaa kävellä ja sitä tunkee joka paikkaan. Merivesi on liian suolaista ja kylmää. (Nämä ovat kyllä ihan faktoja eivätkä pessimistin kuvitelmia)

  • Jos aurinko vastoin kaikkia odotuksia paistaa, nahka palaa oitis ja loppuloma on vietettävä aurinkoa vältellen.
  • Ostosmahdollisuudet rajoittuvat ylihinnoiteltuun turistikrääsään.
  • Olut on kallista ja lämmintä.

  • Matkaseurue murjottaa, kiukuttelee ja tappelee.

Lauantaiaamuna siis Jääräperhe Vege Jäärä mukaan lukien suunnistavat viikoksi Mallorcalle tappelemaan ja palelemaan. Nauttikaahan te sovusta ja auringosta täällä Suomessa!