sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Silmä tottuu - Garden Edition

Edellinen alunperin Mamma rimpuilee -blogista peräisin oleva Silmä tottuu -juttu oli sen verran tykätty, että teenpä toisenkin. Tässä jutussa ollaan ihan pihalla. Olen enemmän sisustaja kuin ulostaja...siis ulkosisustaja eli puutarhuri, joten pihalla on huomattavan paljon kaikenlaista vaiheessa olevaa, johon silmät tottuvat enemmän tai vähemmän nopsasti. Joten olkaapa hyvät, Silmä tottuu - Garden Edition. Mitähän seuraavaksi - Silmä Tottuu - Professional eli kuvia työpaikalta...toivottavasti ei.

1. Kuka yrittää narauttaa meidät huumerikoksesta ja on istuttanut kannabiksen pihallemme? Tähän ei silmä ole vielä täysin tottunut, huomasin se vasta noin viikko sitten. Oikeasti sen on taitanut kylvää orava ja se voisi kenties olla hevoskastanja. Onko muita arvauksia paremmilta kasvintuntijoilta? Kasvakoonpa nyt siinä kuitenkin, silmä tottuu pikku hiljaa.


2. Ku itte tekee, saa sellasen ku tulee -mottomme kertoo kaiken tästä penkistä. Tarkoitus olisi korvata se jonkun muun nikkaroimalla Stadion-penkillä. Mutta on kovin vaivalloinen prosessi purkaa tämä penkki - laudat pitäisi nostaa pois ja laittaa pölkyt klapeiksi. Huh huh.


3. Jostain syystä silmä tottuu oman laiskuuden seurauksiin paremmin kuin naapurin rytöläjiin. Naapureilla on ilmeisesti tarkoitus säilyttää tarpeetonta tavaraa pysyväisesti erilaisten pressuviritysten alla. Herkempää ja ärtyisempää luonnetta tämä näkymä häiritsisi varmaan kohtuuttomasti, onneksi me olemme lupsakoita ja silmämme tottuvaisia.


4. Jätteiden hyötykäyttö on lempiharrastuksiani. Pyykkikoneen pakkausmateriaalista sai kätevää muttei kovin esteettistä eristettä raparperin istutuslaatikkoon. Mullan lapionti päälle ei käy koska raparperi on jo valmiiksi istutettu liian syvälle kiitos onnettomien hortonomitaitojeni.


5. Eräiden naapureiden silmät ovat kovin huonot tottumaan mihinkään. Jos heillä yksi männynneulanen putoaa kivetykselle, se pitää välittömästi poistaa lehtipuhaltimella. Ja nimenomaan lehtipuhaltimella. Heidän korvansa eivät ole kovinkaan herkät. Heidän herkkiä silmiä varjellaksemme olemme kasanneet omia epämäärisiä läjiämme suoraan kyseisen naapurin vastaisen aidan taakse.


6. Haravoinnin tulokset ym odottavat kaatopaikalle vientiä. Ei ole kukaan ilmeisesti raportoinut poliisille, että epäilee meidän harjoittavan paloittelumurhia mustine jätesäkkeinemme. Rauhassa ovat säkit saaneet odottaa.

7. "Mulla on sitt niin huono jyrsijäpeukalo. Joka kevät mä ostan uuden hamsterin, kun ne vaan on niin ihania, mutt syyskuussa se alkaa näyttää niin nuupahtaneelta, että se on pakko heittää pois!" Vanha Jäärä suhtautuu viherkasveihin melkein yhtä vakavasti kuin eläimiin. En pysty heittämään nuupahtaneita yksilöitä pois tuosta vaan ja ostamaan joka vuosi uutta. Oliivipuu pääsi vihdoin talven jälkeen pihalle ja sorsa varasti sen aluslautasen omaksi ankkalammikokseen. Taustalla maaliskuussa lahjaksi saadun mininarsissin suojaruukku, siinäpä se nököttää varmaan ensi kevääseen asti.


8. Mr Vanha Jäärä ilmoitti, että tähän puolikuolleeseen pallotuijaan hänen silmänsä eivät aio tottua. Mutta sehän on vain puolikuollut, ei kai hamsteriakaan lopeteta, jos sen turkki vähän harvenee selkäpuolelta...?


9. Tarpeettoman tavaran kierrätystä. Liian isoksi osoittautuneesta laastisangosta tulikin kesäkukkien istutusastia. On vaan tuo kesäkukkien laittaminen vähän vaiheessa...saa nähdä meneekö elokuun puolelle...

 
10. Silmiäni ja itsetuntoani kyllä jonkin verran häiritsee se, etten pysty vuorenkilpiä pitämään pirteän näköisinä. Olen luullut, että ne ovat yhtä helppohoitoisia kuin voikukat. Mutta ei, niitä on kahdessakin eri paikassa ja molemmissa ne näyttävät yhtä mielenosoituksellisen kärsiviltä.


 11. Kaktukset viettävät talven sisällä ja kesän ulkona. Ulkona ne eivät tarvitse aluslautasia. Kaipa ne joutaa pestä sitten syyskuussa, kun kaktukset siirtyvät taas sisälle.


12. Sisustuslehdissä ja -blogeissa on sieviä kuvia kesäkeittiöistä, joissa erilaiset tilpehöörit roikkuvat söpösti tyylikkäässä naulakossa grillin vieressä. Jostain syystä meidän grillaustarvikeosastomme ei ole aivan yhtä tyylikäs kärpäshalstereineen.


13. Hän sanoi itse:"Ota musta kuva ja kirjoita, että toikin on unohtunut tohon." Tehty. Hän on siis unohtunut tuohon ottamaan selkäänsä. Aurinkoa siis.


6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Naurettavaahan tää mun puutarhanhoito on :-)

      Poista
  2. Ettei olisi villiviinin alku tuo viisilehtinen? Vaikka sittenhän tuo selvinnee, kun kasvaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oispa ironista jos se ois villiviini, koska yrittämällä en meinaa saada sellaista pysymään hengissä terassin seinustalla! Sen verran hyvin sen lehdet on maistuneet ötököille että taitaa joku huumekasvi olla ;-)

      Poista
  3. No hei, mitäs me pienistä. Pääasia, että silmä tottuu... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oikeastaan tottunu...nolottaa tunnustaa, mutt osa noista jutuista on nyt fiksattu ja kadonnut silmistä.

      Poista