Papatus menee perille

Suomalainen Kirjakauppa on jostain syystä ottanut asiakseen myydä keväisin Tapio Wirkkalan suunnittelemia koruja pilkkahintaan. En voinut vastustaa tarjousta tänäkään keväänä. Viime keväänä kuitenkin postilaatikkoon mahtumaton korvakorupakkaus yllätti Vanhan Jäärän perinpohjaisesti ja papatin siitä(kin) pakkauksesta hivenen tuohtuneena. Tässä muistin virkistykseksi silloinen pakkaustaidonnäyte:

Mutta mitä merkillistä, Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupan pakkausvastaava ilmeisesti kuuluu Hiilihapoilla-lukijakuntaan, sillä tämän vuotinen pakkaus mahtui postilaatikkoon:

Voi ihmettä! Niin se kehitys kehittyy ja maailma pelastuu kun minun ei tarvinnut suhata postikonttorista pakettia hakemaan!

Asiasta kolmanteen. Onko seuraavassa kampaamossa halvat vai kalliit hinnat?

Jos Supermiehellä on suuret (ja muutenkin merkilliset) voimat, niin eivätkö Superhinnat ole myöskin suuret? Tämä saattaisi tietenkin olla myyntivaltti mainoksista tuttujen "ihanan kallista"-ihmisten keskuudessa, joilla saunan lauteetkin ovat kultaa, mutta kaupungin vuokratalojen ympäröimällä peruskorjausta kaipaavalla ja kapakoiden valtaamalla ostarilla epäilen kovasti superhintojen vetoavuutta. Tai sitten kampaajien huumori ei vain aukene minulle, toisin kuin sanamuunnoksia rakastavien kukkakauppiaiden huumori.

Eipä mulla muuta tällä kertaa. Olen hivenen YT-neuvottelujen ja siinä sivussa suunniteltavien organisaatiouudistusten lamauttama. Ei oikein irtoa juttua ja puolet kuvistakin oli kertaalleen julkaistuja. Mutta eilen illalla sain tiedon, että edustamani organisaatio ei kuulu YT-neuvottelujen piiriin. Saman tiedon saimme Mr Vanhan Jäärän organisaatiosta viime viikolla. Joten ehkä tämä lamaannus pikkuhiljaa hellittää vaikka tietenkin tuntuu erittäin ikävältä kaikkien uhanalaisten kolleegoiden puolesta. Hauskaa Wappua kaikille jaksan kuitenkin toivottaa!