Lätinää lajittelusta

Tapahtuipa eräänä päivänä työpaikan kahvipisteellä niin, että puheenaiheeksi nousi jätteiden lajittelu. Kävi ilmi, että Vanha Jäärä oli ainoa, joka sitä siinä porukassa varsinaisesti harrasti. Vanha Jäärä hämmästyi suuresti. Olin aina ollut myöskin hämmästynyt lukiessani uutisia, joiden mukaan Suomi on yhdyskuntajätteen kierrätyksessä eurooppalaista keskitasoa. En voinut ymmärtää miten on mahdollista olla vain keskitasoa, koska minun luuloni mukaan KAIKKI suomalaiset erottelevat ainakin paperin, metallin, lasin, biojätteen ja pahvin. Mutta näin ei olekaan. Olin pöyristynyt ja olen edelleen.

Ilmankos töissä biojäteastiasta löytyy toisinaan pahvimukeja ym sinne kuulumatonta! Olen pahasti yliarvioinut suomalaisten jätteidenlajittelutaidot ja -halut. Tosin ovat ne sentään huomattavasti paremmat kuin intialaisilla. Nyt kun samassa kerroksessa ei työskentele enää laumaa intiaaneja (ei Pohjois-Amerikan sellaisia), jätteet ovat huomattavasti paremmin lajiteltu. Jäteastioissa on siis selkeät englanninkieliset tekstit kertoen mitä kuuluu mihinkin astiaan. Luulen että Intiassa jätteiden lajittelun katsotaan kuuluvan kastittomien toimenkuvaan eikä kunnianarvoisa IT-työntekijä voi sellaisella päätään vaivata saati kätösiään liata. Ilmeisesti useat suomalaiset ajattelevat samalla tavalla. Intialaisten puolustukseksi voi sanoa, että he ovat ehkä hieman syyntakeettomia "paskaduuniasioissa" pitkän kastilaitosperinteen takia. Mutta mikä on suomalaisen tekosyy sille, että jätteiden lajittelu ei kuulu minulle?

Nyt esittelyssä Jäärien Jäteasema. Tulette havaitsemaan miten helppoa ja hauskaa jätteiden lajittelu on!

Pahvin välivarastoiminen on hauskaa, kun pahvipömpeli näin hymyilee.

Pahviosaston vieressä on palautuspullojen ja -tölkkien osasto.

Tiskikaappikin on paikka jonne päivä ei paista. Myös sanonta "Tunge se sinne, mihin päivä ei paista" sopii hyvin tarkoittamaan johonkin tiskikaapin keräysastioista tunkemista.

Esittelyssä vasemmalta oikealle: muovikassit ja nestekartonki, metalli, lasi, sekajäte ja sekajätteen takana oikeassa reunassa biojäte. Aikaisemminkin olen valaissut biojätteen keräystä. Tämän komean rivistön taakse tungetaan erilaisista kaupoista kertyvät paperikassit sekalaiseen järjestykseen odottamaan toimimistaan lasin- ja metallin välivarastoina. Tällä hetkellä metalli keräytyy kuitenkin muovikassiin kun paperikassia ei sattunut olemaan vapaana. Keittiöihin on nykyisin tarjolla ulosvedettäviä jätevaunuja, mutta minusta tämä perinteinen kaappimalli toimii aivan mainiosti. Toki kapeammassa allaskaapissa pienemmät astiat ulosvedettävässä vaunussa on parempi vaihtoehto.
 
Ainoa mikä tässä touhussa kyrsii Vanhaa Jäärää ihan tosissaan, on melko usein täynnä olevat keräysastiat - yleensä pahvinkeräysastiat. Silloin joutuu kiltisti säilyttämään pahvejaan autossa kunnes sattuu löytämään keräyspisteen, johon pahvit mahtuvat. Useimmat ihmiset tosin vain jättävät pahvinsa maahan keräyspisteen ulkopuolelle. Myönnettäköön että jos olisin bussilla tai kävellen kulkenut mahtavan roskalastin kanssa jätepisteelle, niin minullakin olisi sangen suuri ja todennäköisesti vastustamaton kiusaus jättää kaikki jätteet täyden jätepisteen viereen, kenties jopa viskoa niitä kiroillen ja raivoten ympäriinsä.

Maailma on pääosin onneksi järjestetty niin että autottomat ihmiset asuvat taloyhtiöissä, joista löytyy jäteastiat useimmille lajeille. On toki poikkeuksiakin, mutta suurimmalla osalla ihmisistä pitäisi suurimman osan jätteistä lajittelu onnistua suuremmitta ongelmitta. Niin että mikä tässä mättää?

Kierrätyskierrätyskassi, johon paperi kerääntyy, on akviivilukijoille jo entuudestaan tuttu.

 
Viinipullojen korkit ovat tietenkin oma jätelajinsa, Jäteastian täyttäminen niillä on muuten kova homma, etenkin jos ei edes pidä viinistä (paitsi kuohuviinistä) kuten Vanha Jäärä. Kuvan astia on jo saatu täyteen ja korkit kertyvät purkkeihin ja pussukoihin sinne tänne. Erittäin ystävällistä ja hiukan huvittavaa on, että Vanhan Jäärän ystävät toisinaan antavat hänelle viinipullon korkkeja - ilman siis sitä korkkiin kuuluvaa täyttä viinipulloa. Viinipullonkorkeista voi askarrella kaikenlaista - luulisin. Toistaiseksi en ole saanut aikaiseksi kuin erilaisia seppeleitä/pannunalusia, joita olen jaellut joidenkin ystävien kiusaksi. Täytyypä joskus esitellä niitä - korkkitekeleitä, ei ystäviä.

Koska jätteiden kierrätys ei ilmeisesti kiinnosta juuri ketään, laitetaan loppukevennys bonukseksi niille, jotka ovat kiltisti jaksaneet lukea koko jutun. Olimme viime lauantaina Tallinnassa. Mr Vanha Jäärä keskitti huomionsa paikallisten vastakkaisen sukupuolen edustajien jalkinemuotiin (eli tiiraili minihameisten tipusten sääriä) ja totesi:"Tuollaiset pitkät yli polven ulottuvat saappaat tuntuvat olevan muotia täällä!" Johon minä:"Hutsubuutsit on aina muotia entisissä Neuvostotasavalloissa!" Hutsubuutsit! On mullakin hetkeni :-)