Onpas mukavaa olla kaivattu! Sen ainoan kerran kun en ole julkaissut blogia perjantaina, tulee oitis whatsappin kautta tuohtunutta lukijapalautetta, että missäs perskeleessä blogi luuraa. No, ei se palaute kyllä ihan tuollaisessa muodossa tullut, mutta tuli kuitenkin. Kiitos siitä, lämmitti mieltä kun olin hortoillut päivän sateisessa Tukholmassa. Siellä satoi koko ajan, mikä on toki parempi vaihtoehto kuin se, että välillä sataa ja välillä ei, jolloin joutuu säätämään sateenvarjon kanssa ees taas. Nyt ei ollut sitä ongelmaa, sontsa vaan pystyyn ja menoksi.
Seuraa epäolennaisten yksityiskohtien kuvareportaasi kohta ehkä perinteiseksi muodostuvalta (tämä oli toinen kerta) maaliskuiselta äiti-tytär-risteilyltä Tukholmaan.
Risteily lähti tästä Helsingin kaupunginosasta. Tunnetko paikan? Katajanokkaahan tämä ufokatoksellinen talo on.
Viking Mariellan LXB-hytti ennen kuin räjäytimme sen tavaroillamme. Tämä sitten ei ole mikään kaupallinen blogiyhteistyö Ville Vikingin kanssa, vaan ihan omilla rahoilla maksettu reissu.
Laivaa oli hiljattain remontoitu - noo, minulle on ihan sama millaiset päällyset yökerhon tuoleissa on, mutta pyyheliinat oli vaihdettu myös uusiin. Se oli ilahduttavaa, vanhat alkoivat olla aika puhkikuluneita.
Myös saippua-annostelijat oli uusittu ja ensimmäinen kohtaamiseni tämän härvelin kanssa aiheutti yhtä paljon ihmetystä kuin
henkilökortin PIN-infomateriaali. "Tuu nyt sinäkin katsomaan" huutelin hädissäni Jäärä Juniorille kun laite ei luovuttanut saippuaa vaikka miten yritin ronkkia. No, salaisuus selvisi lopulta. Enpäs piruuttani kerro sitä teille.
Kuohuviiniä ja Leijonan luolaa. Mitä muuta ihminen voi elämältä toivoa?
Hmm...no, tietenkin lissää viinaa. Oikeanpuoleinen drinksu oli oikein hyvä. En orvokkia arvannut kuitenkaan syödä, ois mennyt ihan hippimeiningiksi.
Mariellan totaalisen kammottava discoluola oli remontoitu sangen kelvolliseksi pubimaiseksi tilaksi. Tämä oli hyvä uudistus, nyt laivalla on jokin muukin paikka kuin yökerho, missä hengailla. Täällähän me sitten hengailtiin trubaduuria kuunnellen.
Sitten päästiin Tukholmaan asti. Täydet pointsit Gallerian-ostoskeskuksen BikBokille. Siellä oli mukava lepotila väsyneille äideille ja poikaystäville.
Hollisterin lepotila oli kaupan eteisessä. En valitettavasti tajunnut hyödyntää sitä vaan änkesin kauppaan sisään kymmenien teinien sekaan sokkeloiseen ja pimeään liikkeeseen. Huh. Selvisin sentään hengissä pois.
Jäärä Juniorilla alkoi soijalattehammasta kolottaa kesken shoppailun.
Virallisen lounastauon terveelliset antimet. Olen muistaakseni ennenkin yrittänyt opettaa, että laskiaispulla on ruotsiksi semla. Sämpylä on fralla. Voileipä on macka. Niin. Kertaus on opintojen äiti. Ruotsalainen semla hakkaa suomalaisen laskiaispullan 6-0 ja ruotsalaiset eivät ole mistään hillopullista kuulleetkaan. Heja Sverige!!
Slussen on räjäytetty. Mitä lie tapahtunut vanhoille "Slussenin sisseille"? Eivät ainakaan romanialaiskerjäläisten seassa pyörineet kaupungilla.
Jäärä Juniorin suosikkikauppa Ruotsissa. Sieltä pitää aina hakea Noccoa. Jotain myrkkyä on se. Sokeritonta kofeiinipitoista lisäaine-, vitamiini-, aminohapposotkua. Yök.
Nyt palataan hetkeksi Jäärä Juniorin lapsuuteen. Hän tykkäsi katsoa Disneyn Fantasiasta sitä pätkää, jossa on kentaureja. Äitinsä taas tykkäsi viikonloppuillan tullen ottaa hömpsyn Camparia. Kerran lapsi tuli pyytämään äitiään leikkimään:"Äiti, leikitäänkö niitä campareja?" En tiennyt olisiko pitänyt nauraa vai pelätä, että sosiaaliviranomaiset tulevat ottamaan lapsen huostaan.
No, minä keksin paluumatkalla, että leikitäänpäs vihdoinkin niitä campareja ja tilasin meille Campari-soodat. Ja höpsis. Yksin sain leikkiä, ei maistunut Juniorille.
Kokonaisuutena reissu ei mennyt mitenkään munilleen vaikka vettä satoikin ja camparejakin jouduin leikkimään yksin. Ostin mm. tipuja ja munia.
Ja myönnetään..."vähän" sidukkaa kans...kyllä se ainakin Noccon voittaa.
Noniin, tässä se nyt oli ja innokkaimman lukijan päivä pelastettu! Ensi viikolla taas perjantaina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti