perjantai 1. tammikuuta 2016

Eläimellistä menoa

Ajattelin näin uuden vuoden alkuun ilahduttaa teitä kuvilla toissapäiväiseltä Korkeasaaren visiitiltämme ja vähän muiltakin eläintarhavisiiteiltä. Jos ette tienneet, niin nyt tiedätte, että Korkeasaaressa ei kannata käydä kesällä hikoilemassa kun eläimet ovat veteliä ja lapset kiukkuisia kuumuudesta. Syksy, talvi ja kevät ovat parhaita aikoja. Talvella olemme joka kerta kuulleet mm. leijonan karjuvan. Kylmyyttä vissiin valittaa hän. Ekalla kerralla meinasi tulla pisut housuun vaikka olimme turvallisesti häkin ulkopuolella. Housut taatusti kastuisivat jos kuulisi äänen Afrikassa yöllä pelkkä telttakangas itsensä ja leijonan välissä.

 Joo, tiedetään, että tää on ihan eri kisu. Ei satu vaan olemaan leijonasta kuvaa.

Eläintarhat eivät ole moraalisesti aivan yksiselitteinen juttu. Onneksi nykyisin ns. sivistyneissä maissa ei enää luonnosta pyydystetäkään eläimiä tarhoihin. Mutta mitä sitten nykyisille tarhoissa oleville eläimille pitäisi tehdä? Ei tunnu hyvältä ajatukselta tappaa niitä kaikkia, sillä luonnollista kauttakaan niistä ei kaikista mitenkään pääse eroon. Esimerkiksi erittäin uhanalainen lumileopardi lisääntyy Korkeasaaressa sangen tehokkaasti. Vuodesta 1960 alkaen Korkeasaaressa on syntynyt 120 lumileopardia! Eikä niiden elämä aivan synkkää ole ainakaan lumisena talvena kuten tämä viitisen vuotta sitten kallellaan kuvattu mäenlaskuvideo osoittaa.


Reilu vuosi sitten kävimme hikoilemassa Budapestin eläintarhassa ja siellä meininki oli osin arveluttavampaa kuin Korkeasaaressa. Eläintenhoitajat ilmeisesti antavat elikoille ruokaa aidan yli, jotta eläimet tulisivat aidan luokse toivoen saavansa herkkuja myös turisteilta. Vai mitäpä tuumaatte tämän kirahvin ja etenkin virtahevon käytöksestä?


Korkeasaaren laiskiaisen emme ole koskaan nähneet hievahtavankaan, joten tämä vikkelä Budapestin laiskiainen herätti epäilykset kiellettyjen lääkeaineiden käytöstä.


Pienillä elämillä on eläintarhoissa nähdäkseni paljon paremmat oltavat kuin monella lemmikkieläimellä pienessä häkissä lastenhuoneen nurkassa. Suosikkejamme Korkeasaaressa ovat palleroiset gundit, joiden pyöreä ulkomuoto hämää. Ne loikkivat vauhdikkaasti lähes pystysuoraa seinää ylös.




 Gundit myös tykkäävät läjittyä lämmittelemään.

Budapestissä ei marsuilla ainakaan vaikuttanut olevan huonot oltavat, niillä oli oma kaupunki. Jäärä Juniorin mielessä tämä näky kuulemma herätti ahdistavan vision marsujen maailman valloituksesta.


Noh, jos marsut joskus nousevat kapinaan ihmiskuntaa vastaan, vallankumous alkaa varmaankin Perusta, missä marsu on elintarvike eikä lemmikki. Meillä lie täällä aikaa kehitellä täsmäaseita marsuja vastaan ennen kuin eurooppalaisetkin marsut tarttuvat aseisiin.  

On toki niin, että eläimet eivät pääse toteuttamaan normaalia käyttäytymistään liian pienissä tiloissa ja saattavat häiriintyä pahastikin. Tämän havaitsimme myös Korkeasaaressa, jossa yhdessä häkissä oli kolme suurikokoista ihmisapinaa, kaksi urosta ja yksi naaras. Kaikki kolme siivosivat innokkaasti häkkinsä pleksiseiniä ja betonilattiaa. Siivoaminen ei todellakaan ole lajityypillistä käytöstä etenkään urospuolisille Homo sapiens- lajin edustajille, joten pahasti olivat nämä otusparat seonneet.

 En uskaltanut kuvata näitä oudosti käyttäytyviä otuksia kovin läheltä.

Viereisen häkin kaveri katseli suurikokoisten serkkujensa touhua aivan ihmeissään.

Tällaiselle innokkaalle sisäviherpeukalolle Korkeasaaren trooppisten talojen kasvillisuuskin on elämys.
Talvella rillit menevät totaalisen huuruun astuessa tähän tropiikkiin ja saa pelätä astuvansa sokkona näiden talossa villisti viipottavien tipujen päälle.


Ollaan siis edistytty näistä ajoista, jolloin Korkeasaaressa karhua pidettiin tällaisessa pömpelissä.


Niinpä niin. Mutta onko tiikeri yksikäsitteisesti arvokkaampi eläin kuin hamsteri? Taatusti tiikerillä on eläintarhassa liian vähän elintilaa. Mutta onko kaikilla marsuilla tai hamstereillakaan jyrsijän arvoista elämää pienessä häkissä laiskan lapsen sattumanvaraisessa hoidossa? Erilaisia tuotantoeläimiä en tähän keskusteluun edes aio ottaa.

Joka tapauksessa Vanha Jäärä aikoo jatkossakin vierailla Korkeasaaressa ja mahdollisuuksien mukaan maailman muissakin eläintarhoissa. Mitäpä te olette mieltä eläintarhoista?

Hyvää 2016:tta! Villi-, tarha- ja lemmikkieläimet on taas peloteltu perusteellisesti kauhealla paukkeella eilen illalla. Raketit olisivat mukavampia, jos ne olisivat äänettömiä.

9 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tänään on omalla pihallakin pitkästä aikaa katseltavaa, talitintit ovat palanneet lintulaudalle vietettyään pari viikkoa jossain ilmeisesti paremmassa buffet-pöydässä.

      Poista
  2. Minulla on vähän kaksijakoinen suhtautuminen eläintarhoihin. En oikeastaan ole niistä kiinnostunut, en tiedä miksi, ja siitä syystä ehkä enemmän ajattelen, että eläimet eivät välttämättä voi hyvin eläintahoissa, mutta asia ei perustu niinkään tietoon kuin olettamukseen. Kaikki kyseenalaiset eläintarhat pitäisi lopettaa, mutta olet varmasti oikeassa siinä, että hyvä eläintarha voi olla jopa eläinten asiallakin. Hyvä, jos Suomessa on näin. Samaa mieltä olen lasten häkkieläimistä. Usein pieneläimiä hankitaan hetken mielijohteesta - ei hyvä. Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mullakaan mitään faktatietoa asioista ole. Selvää on, että isot eläimet tarvitsisi paljon enemmän tilaa, kuin mitä eläintarha voi tarjota, mutta minkäs teet kun esim lumileopardit vaan lisääntyy ja lisääntyy tarhassa. Entä jos ne katoaa luonnosta kokonaan? Onko pelkästään tarhassa elävällä eläinlajilla mitään arvoa, jos sitä ei koskaan kuitenkaan pysty palauttamaan luontoon. Jaapa jaa. Onneksi mun ei tarvii funtsata tämmöisiä. Katselen hyvillä mielin ainakin pieniä eläimiä eläintarhassa :-)

      Kivaa viikonloppua takaisin :-)

      Poista
  3. Kuule, me oltiin 2005 Tansaniassa Serengetissä juuri kuvailemasi kaltaisessa tilanteessa. Teltassa ja leijonat karjuivat ulkopuolella. Kuulosti siltä kuin olisivat olleet ihan siinä vieressä. Mitään aitoja ei ollut, siellä oltiin keskellä savannia, joten voit kuvitella, että tuskin uskalsimme hengittää. Katselin jo kameralaukkua siltä varalta, että tulee veskihätä. Aamulla kuultiin, että leijonat olivat n. puolen kilometrin päässä. Aika lähellä silti! Ja aivan järisyttävät äänivarat leijonalla!
    Eläintarhoista ajattelen myös kaksijakoisesti. Jos niiden avulla pystytään säilyttämään lajeja ja tekemään eläinten hyväksi jotain, niin ok. Hirveimmän eläintarhan olen nähnyt Dubaissa, sitä ei viitsi edes kuvailla. Paras - eikä eläintarha ollenkaan - oli ehdottomasti Serengeti, jossa kyynel silmissä katselimme elefantteja, leijonia, kirahveja, strutseja, pahkasikoja... luonnollisessa ympäristössä. Mahtava kokemus.
    Hyvää alkanutta vuotta Jäärälään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hui! Mahtoi tosiaan Serengeti olla elämys. Ehkäpä joskus itsekin voisi käydä jossain siellä laskemassa alleen yöllä ;-)

      Ja aika mielenkiintoista ja kamalaa, että Dubaissa on surkea eläintarha. Ihmisille siellä rakennetaan niin muhkeita pilvenpiirtäjiä.

      Poista
  4. Ihan lapsena pidin Korkeasaaresta enkä osannut ajatella eläinten oloja. Sitten tarha jollakin käynnillä alkoikin tuntua ahdistavalta ja eläinten vankilalta. Sen jälkeen meni vuosikymmeniä, etten siellä käynyt. Kun sitten jouduin työn puolesta käymään, havaitsinkin, että Korkeasaari oli uudistunut eikä ollenkaan muistojeni kammotus. Niinpä kävimme siellä ihan vapaaehtoisesti omien lastenkin kanssa. Huvittavaa kyllä oli, että jollakin kertaa lapset kiinnostuneimmin seurasivat muurahaisia ja kaneja - joita kotonakin oli siihen aikaan toistakymmentä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tallinnan eläintarhaan verrattuna Korkeasaari on itse eläinten kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto. Tallinnassa toki kävijä näkee eläimet, onhan niiden näkyvyys varmistettu ahtamalla otukset kantti kertaa kantti häkkeihin. Täytyisikin ajoittaa Korkeasaaren käynti syksylle, jotta pääsisi karjuntaakin kuulemaan :) Hyvää uutta vuotta!

      Poista
    2. Kerran olin kahden pojan kanssa automuseossa. Mielenkiintoisinta oli pihalta löytynyt kuollut hiiri.

      En oo koskaan käynyt Tallinnan eläintarhassa enkä tuon tiedon ansiosta taida mennäkään.

      Poista