perjantai 17. heinäkuuta 2015

Sköndää

...eli skeidaa, shittua, Scheissea (saksalaisittain tietenkin isolla alkukirjamella), jöötiä, sontaa, kakkaa...rakkaalla tuotoksella on monta nimeä. Ajattelin kerrankin puhua paskaa. Siis kirjoittaa paskasta.

Mutta ensin jotain ihan muuta, suorastaan päinvastaista. Kesäisissä leivontaohjeissa kehotetaan joskus koristelemaan kakku "syötävillä kukilla". Nyt selvisi, että ohjeissa tarkoitetaan esimerkiksi päivänkakkaroita. Viime lauantaina Mr Vanha Jäärä huusi huolestuneena makuuhuoneen ikkunan äärestä:"Tuu katsomaan. Onks toi sallittua?"


Tuollainen söpö pikkukaveri meillä popsii päivänkakkarat. Olin ihmetellyt onko hän metsäjänis vai rusakko, mutta kun eräänä päivänä autolla kotiin ajaessani peläytin hänet juosta vipeltämään auton edellä karkuun, havaitsin selkeästi, että hänellä on kaksivärinen häntä, päältä musta ja alta valkoinen. Eli hän on rusakko.

Sitten siihen paska-aiheeseen alkukevennyksen kautta. Viikko sitten olin lähdössäni Pornaisissa mökkielämää viettävän ystäväni kanssa perinteiselle terassikiertueelle Helsinkiin. Viestittelimme ahkerasti tapaamisen suunnitelmista. Hän tituleerasi itseään maalaiseksi havaitessaan, että bussiyhtiöiden mielestä maalaisten kai pitää pysyäkin maalla, koska busseja kulkee kovin harvoin. Sitten kun hän oli lopulta matkalla bussille, sääennuste alkoi luvata sadetta, mutta se ei ystävääni haitannut: "Ei haittaa vaikka sataa, mulla on sontaa mukana!"viestitti tämä maalainen bussista matkallaan kaupungin valoihin.  Hurraa ÄLYpuhelinten arvaava tekstinsyöttö taas kerran, sontaahan sitä tietenkin otetaan mukaan sateen varalta eikä sontsaa!

 Eipä juurikaan tarvittu sontsaa eikä kohdattu sontaa.

Ja lisää paskaa Vanhan Jäärän tietotoimistosta ja tutkimuslaboratoriosta. Toimittajat katsovat aina välillä asiakseen valistaa lukijoita siivoamisen tärkeydestä ja otsikoivat raflaavasti:"Tiedätkö mikä on kotisi likaisin paikka? Lue juttu ja ylläty". Väittävät näissä jutuissa, että se on hanan vivun alapuoli, vessanpytyn nuppi, keittiön tiskirätti tai jokin ovenkahva. Ei muuten ole. Vanhan Jäärän tutkimuslaboratorio osoittaa visuaalisesti ilman bakteeriviljelyitä, että se on vessanpytyn vesisäiliön ulkopohja.

5 vuotta vanhan pytyn vesisäiliön pohja

20 vuotta vanhan pytyn vesisäiliön pohja

Kuinka usein tulee hinkattua tätä paikkaa? Meillä ei vielä koskaan, mutta lomalla meinataan rohkaistua koskemaan noihin sedimentteihin. Vaatii muuten melkoista notkeutta könytä tuota sontakertymää siivoamaan. Olitko tietoinen tästä kertymästä omassa pytyssäsi? Käypä kiltisti kontillesi pytyn viereen katsomaan, kyllä sen sieltä pitäisi löytyä. Se ei tarkoita, että säiliö vuotaa, vaan, että säiliön pintaan kondensoituva kosteus valuu säiliön alapinnalle ja kökkööntyy siellä rauhassa itsekseen. En itsekään ollut tästä ilmiöstä tietoinen kunnes eräänä päivänä vessaa siivotessani huomasin, että tuon 20 vuotiaan pytyn ulkoreunaa pitkin valuu paskanoro lattialle.

Ennen muinoin mainostettiin jotain siivousainetta iskulauseella: Se räjäyttää lian pois. Pahoin pelkään, että noihin pytyn pohjiin ei dynamiittia tehottomampi räjäyttäjä toimi. No, eipä käy viikon päästä alkavalla lomalla aika pitkäksi kun yritetään innovoida lian räjäyttämistä muiden mukavien lomahommien lomassa.

8 kommenttia:

  1. Apua, mulla ainakin 10v pytty. Uskallanko katsoa. Jätän viikon päähän, sillä nyt lähdössä vesisateen seuraan maalle jossa huussi.
    Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samainen sonnalla sateen varalta varustautuva ystävä tapasi nauttia sixpackin olutta ennen lattiakaivon siivoamista, joten ihan ilman jotain kemiallisia rauhoittavia ei kannata vessanpytyn alustaakaan tutkia. Tai ainakin pitää varustautua henkisesti jollain rauhoittavilla mielikuvaharjoituksilla :-)

      Poista
  2. Kommentoin tätä jo aiemminkin, mutta se kommentti saattoi joutua bittiavaruuteen, kun jotain outoa tapahtui, kun painoin julkaise-nappia. Jos tulee kahteen kertaan, niin poista toinen.
    Siis, että mitä! En saa ensi yönä nukuttua, kun luin tämän sköndä-stoorin. Kiitos vaan! Täytyy varmaan turvautua samaan keinoon kuin ystäväsi, että uskallan edes tutkia meidän pytyt.
    Jänö on kyllä erikoiset eväät keksinyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainiin, sä olitkin sellainen tavanomaista tunnollisempi ja innokkaampi siivouksen harrastaja. Toivottavasti en aiheuttanut sulle nyt mitään traumoja! Vaikka mistä sitä tietää jos muiden ihmisten pytynpohjat ei olekaan samassa kunnossa kuin meidän?! :-)

      Poista
  3. Suursiivoon kylppärin parisen jos en jopa kolmisen kertaa vuodessa; etikka on paras aine. Sitä vaan suihkepullosta sinne ja tänne ja sitten sit pyyhkiä kosteella perässä. Tulee muuten raikasta.
    Eikä oo koskaan unohtunu toi paikka. Muuten siihen nuppiin on hyvä suihkauttaa etikkaliusta sillon tällön ja kuivata sit vaikka veskipaperilla.

    /siivoussukua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä oot todella siivoussukua, epäilen, ettei ole montaa muuta ihmistä, jotka ois koskaan putsanneet pytyn vesisäiliön alapintaa! Meillä ei taida etikka auttaa tuon lian räjäyttämiseen, ylläpitosiivoukseen kyllä sitten aikanaan.

      Poista
  4. Tämähän oli ihan paska juttu. En ole siivonnut - tunnustan - enkä siivoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paska juttuhan tämä. Hyvä ettet traumatisoitunut :-) Mä kyllä meinaan yrittää siivota pytyn pohjat - tai ehkä ennemmin nakittaa miehen tähän(kin) avioliiton vastoinkäymiseen ;-)

      Poista