perjantai 10. lokakuuta 2014

Naisautoilijan valinta


Bongasin paljon kokeneemman ja suositumman kolleegan Tiina H:n blogista jutun naisen autovalinnasta. Otsikon perusteella odotin Spede-show'sta tuttua naisen logiikkaa tyyliin ”auton värin pitää sointua etukäteen ostettuihin ajohanskoihin”, mutta Tiinan kriteerit ja lopullinen valinta olivatkin sangen sukupuolineutraalit ja järkevät.  Yksi Tiinan kriteereistä oli toki väri (vaikka ajohanskojen väristä ei sanottu mitään) mutta värihän on tärkeä kriteeri myös miehille. Yritääkääpä vaan tyrkyttää miehelle keltaista tai vaaleanpunaista autoa! Joka tapauksessa kiitokset Tiinalle inspiksestä kirjoittaa tämä juttu :-)

Tässä siis tulee Vanhan Jäärän autonvalintakriteerejä. Minäpä se tosiaan oikein suuri wanna-be-viherpiipertäjä olen. Ensin koko perhe lentelee ympäri Eurooppaa ja sitten hölistään vaan autoista…
Tällainen juttu pitää tietenkin kuvittaa auton kuvilla. Koska haluan mieluiten käyttää (c) Jäärä -kuvia aloin kaivella arkistojamme. Sehän olikin varsinainen "missä Jallu luuraa" -operaatio. Ei ole kuvia autoista, ei. Eläimiä, kukkasia ja melko runsas määrä veneitä löytyy, muttei autoja. Muutama auto oli sentään vahingossa joskus lipsahtanut kuvaan, niillä mennään. Voitte samalla arvailla (taas tätä, hooh) missä päin maailmaa kuvat on otettu!


Jos katsot suurennuslasilla, niin sillalla näkyy auto!

Vanhan Jäärän peruskriteeristö:

  • Autossa pitää olla soitin, joka tukee sitä formaattia, jossa on tallennettu suurin osa auton käyttäjän lastenviihdytysmateriaalista. Esim. minä olisin muinoin halunnut auton, jossa on kasettisoitin, koska minulla oli paljon satukasetteja, muttei juuri yhtään satu-cd:tä. En saanut. Jouduin tekemään lisäinvestointeja satu-cd:ihin. Nykyisinhän kriteeri voisi olla helppo kiinnitys ja sähkönsyöttö tabletille, jotta takapenkki voi katsella muumeja tai mitä nyt katseleekaan. Tämä kriteeri tosin ei ole enää validi Vanhalle Jäärälle, Junior Jäärä on poistunut takapenkiltä jo ajat sitten ja aloittelee parhaillaan autoilua opetusluvalla isänsä kanssa. Kriteeristö alkanee kääntyä kolariturvallisuuden suuntaan…
  • Penkinlämmittäjän kytkimiin pitää päästä käsiksi talvitakkiin ja hanskoihin verhoillun kätösen kanssa. Eräässä entisessä (ranskalaisessa…) menopelissäni nämä tuikitärkeät napit olivat erittäin kapeassa kolossa istuimen ja oven välissä. Ensinnäkään niitä ei nähnyt – käsikopelolla mentiin ja käsi ei meinannut edes mahtua siihen koloon jos sen päällä oli vähänkin ylimääräistä talviverhoilua.



Jonkun muun ranskalainen menopeli (samanmerkkinen vielä) kurkistaa reunasta

 
  • Häikäisysuojan tulee olla käsiteltävissä hansikoidulla kädellä. Samaisessa ranskalaisihmeessä häikäisysuoja liimautui niin tiiviisti kattoa vasten että tarvitsi lähestulkoon veitsi työntää sen ja katon väliin, jotta sitä sai liikuteltua. Hanskakädellä ei puhettakaan.
  • Ratinlämmitin. Tällaista minulla ei ole ollut vielä ilo olla, mutta kaipaan sitä aina talvisin kun lähden liikkeelle iltapäivisin työpaikan autokatoksesta, jossa ei ole mahdollista käyttää sisätilanlämmitintä. Sormet alkavat tuntua siltä että jos ne kolahtavat johonkin, ne murenevat jäämurskaksi hanskojen sisään.

Tällä säällä ratinlämmitin olisi poikaa! Auto ei varsinaisesti kaunista tätä kuvaa...


  • Tuulilasinpesunesteen vähenemisen varoitusvalo. Tämä on ehdottoman tärkeä. Siinä vaiheessa kun tuulilasiin viskoo suolaa, rapaa, kuraa, räntää ja kaikkea muuta ikävää, on hyvä olla  jatkuvasti tietoinen pissapojan tilanteesta. Jos pitäisi tehdä vaihtokauppa tämä vai bensamittari, valitsisin tämän. Bensatankin sisällön tilannehan selviää helposti trippimittarin avulla.
  • Jos on sadetunnistin, pitää olla myös manuaalinen pyyhkijäasento. Entisen autoni sadetunnistin toimi miten huvittaa milloin huvittaa. Sateen tihentyessä pyyhkimistahti ei suinkaan aina tihentynyt mukana. Jos tässä tilanteessa napsautti tunnistimen pois päältä ja sitten takaisin, se alkoi pyyhkiä aivan hullun lailla jupisten selvästikin itsestään:”No pyyhitään pyyhitään saatana kun kerran haluat!” 
 

Joku muu autoilee ja pyyhkii tuulilasia kun Jäärä Junior taapertaa sateessa sukkasillaan

 Ja sitten itsestään selvältä kuulostavaan osastoon:

  • Ratin liikkeiden mukaan kääntyvät etupyörät. Ei tunnu olevan vakiovaruste kaikissa autoissa. Ei etenkään Tapiolan Stockmannin asiakaskunnan omistamissa. Vituralleen parkkeerattuja autoja näkee missä tahansa, mutta Tapiolan Stockalla on surkuhupaisimmat tapaukset, menkää vaikka katsomaan.



Tässäpä on monta autoa sievästi parkissa


  •  Kohtalaisen pieni kääntösäde. Oletteko joskus nähneet kun henkilöauton kuljettaja koukkaa ulospäin viereiselle kaistalle kääntyessään risteyksestä? Liekö vika autossa vai fantasoiko kuljettaja olevansa täysperävaunurekan ratin takana…
  • Vilkku. Kaikkihan ovat huomanneet ettei vilkku ole vakiovaruste etenkään…sanonkominkämerkkisissä autoissa. En sano. Nykyisessä autossani on sellainen mukava ominaisuus, että vilkku vilkauttaa kolme kertaa, kun vilkkuvipua vain vähän tuuppaa. Tämä ominaisuus aiheutti kyllä hivenen sekoilua tässä naisautoilijassa ennen kuin ymmärsin sen ominaisuudeksi enkä omaksi sekoilukseni. Erään miesautoiljan kerrotaan kironneen samaista ominaisuutta. Hän haluaisi kyllä vilkuttaa, mutta vain kerran. Perhanan vilkku ei anna siihen mahdollisuutta. Jep, ikävää.
  • Pienipäästöisyys. Yllätys, yllätys. Mitä vähemmän auto syö eli polttaa bensaa (tai dieseliä), sitä vähemmän tuloksena syntyy erilaisia palamistuotteita kuten hiilidioksidia. Joten ympäristöystävällisyys on myös kukkaroystävällisyyttä! Työnantajani autopolitiikka on siitä mukava, että mitä pienemmät hiilidioksidipäästöt, sitä vähemmän käyttöetuautoilija maksaa itse leasing-hinnasta. Huomasitkos pomonpomonpomonpomo eli toimitusjohtaja, tuli kehuja!
  • Oma kuljettaja ja aivan sairaasti hevosvoimia! Jaa, valintasi on siis bussi, hienoa!


Kätevää kun bussi- ja laiva-asema ovat vierekkäin

 

Jos Mr Vanha Jäärä olisi olkapään takana hän haluaisi lisätä seuraavan:
  • Lämmitys. Mersusta lämmitys kai puuttuu, koska  naiset eivät tarkene ajaa Mersua kuin minkkiturkki päällä. (Tulipa nyt lisättyä tuokin, ehkä se hymyilyttää teitä enemmän kuin minua, joka olen kuullut tuon ehkä 47 kertaa ja se ei varsinaisesti parane joka kuulemalla)


Etualan Ooppeli ei varsinaisesti kaunista tätäkään satulinnasommitelmaa, ei siis ihme ettei autoja kuvista juuri löytynyt.

P.S. Päivän kauppareissun jälkeen tehty lisäys, joka olisi tietenkin pitänyt olla listalla ensimmäisenä:
  • Käsijarrun tulee olla sellainen, että sen sisään ei ole mahdollista pudotella esineitä. Entisen Relluni käkkärin uumenissa lienee vieläkin ST1-bonuskortti. Tänään pudotin käkkärin sisään kärrypoletin. Enkä minkä tahansa kärrypoletin, vaan metallisen, jossa on reikä avaimenperään kiinnittämistä varten. Sellaiset poletit ovat uusiutumaton luonnonvara. Voi minua onnetonta, päivä on pilalla! Seuraavaa autoa hankkiessa testaan kyllä käsijarruja tiputtelemalla koko käsilaukun ja lompakon sisällön sen päälle esine kerrallaan.

2 kommenttia:

  1. Kiitos hauskasta kirjoituksesta! Totisesti naisnäkökulmaa autonhankintaan ;)

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Jee, kommentti! Kiitos Sally :-) Tiedä sitten onko munkaan kriteerit varsinaisesti naisellisia - miehet ei vaan kehtaa tunnustaa pudottaneensa jotain käsijarrun sisään jne ;-)

    VastaaPoista