Tomaatin poskesta Pestiin

Joitakuita ehkä kiinnostaa miten sujui viime viikolla mainitsemani vanhojentanssimekkojen sovituskierros. Vastaus on: yli odotusten. Ilmassa oli suurta äiti-tytär-urheilujuhlan tuntua, jota monilla äiti-tytär-pareilla ei ehkä ollut ollut sitten vauvamuskarin. Me emme harrastaneet vauvamuskaria, joten taisi olla ihan ensimmäinen urheilujuhla meille. Tyttäret sovittivat kolttuja henkilökunnan avustamina minkä kerkisivät ja mammat istuivat tuolilla kommentoimassa sekä oman että vieruskaverin tyttären mekkoja. Meillä mammoilla oli selkeästi hauskempi ja helpompi homma. Kuohuviiniä ja pientä suolapalaa olisi tosin vielä toivonut tarjolle...Ja voi miten nättejä tyttösiä, mutta oma oli tietenkin kaikkein kaunein. Syvällisen mietinnän ja kaverikommentoinnin jälkeen päätös saatiin tehtyä jo samana iltana. Eikä syntynyt edes mitään "ei tommosta Spidermanin morsian-asua" -kriisiä. Malli on sellainen että sen voi myöhemmin tarvittaessa lyhentää, joten on edes yksi kierrätysoptio!

Joitakuita muita ehkä kiinnostaa mitä kuuluu muutama viikko sitten esittelemälleni kompostista versovalle tomaatille vai oliko se tomaatti ensinkään. Tomaattihan se on ja pieniin päin!

Tomaatin ympärille tekee mieli rakentaa kasvihuone, sillä ilmastonmuutos ei taida millään ehtiä kiihtyä riittävästi tomaattien kypsymiseksi. Ei, vaikka perheemme tänä loppukesänä ja alkusyksynä harrastaakin poikkeuksellisen aktiivista kamppailua ilmastonmuutoksen puolesta eli laiva- ja lentomatkailua.

Huomenaamulla Vanha Jäärä lentää tyttärineen viikonlopuksi Budapestiin, jossa Mr Vanhalla Jäärällä on parin viikon pesti Pestissä. Maantietoisku jälleen: usein ihmiset sanovat matkustavansa Budaan, vaikka yleensä he viettävät suurimman osan ajastaan Pestissä. Tonava halkaisee Budapestin ja länsiranta on nimeltään Buda ja itäranta Pest. Lausutaan paikallisella kielellä Budapesht. Mutta matkailun hiilidioksidipäästöistä tulee jonkinlainen spektaakkeli myöhemmin – seuraavan lentomatkan yhteydessä kenties…

Maisema Budasta Pestiin katsottuna näytti kymmenen vuotta sitten tältä. Silloin olin siellä työmatkalla silloisen kolleegani Jack Bayn kanssa ja kerkesimme toikkaroida turisteina ympäri kaupunkia kuin vanha aviopari konsanaan. Jack oli erinomaista matkaseuraa sen lisäksi että hän oli myös oiva työkaveri. Muutaman oluen nautittuamme Jack kysyi minulta oliko Mr Vanha Jäärä mustasukkainen kun lähdin "vieraan" miehen kanssa matkaan. Mrs Bay oli kuulemma ollut hyvinkin mustasukkainen (huom: jostain täysin käsittämättömästä ja perusteettomasta syystä). En tiennyt kuinka olisin diplomaattisesti ilmaissut että matkani Mr Bayn seurassa ei aiheuttanut Mr Vanhassa Jäärässä mitään mustasukkaisuuden häivähdystäkään. Mr Bay ja Mr Vanha Jäärä siis tuntevat toisensa oikein hyvin työkuvioista. Olisi ehkä pitänyt valehdella että Mr Vanha Jäärä oli aivan suunniltaan ja kirkui että sen komean karpaasin kanssa et kyllä lähde mihinkään...Todellisuudessa Mr Vanha Jäärä olisi tuskin ollut mustasukkainen vaikka olisi kuullut että jouduimme Jackin kanssa jakamaan saman hotellihuoneen.

Takaisin vielä noihin tomaatteihin (koska en Budapestista saa millään rakennettua aasinsiltaa seuraavaan aiheeseen), jotka ovat niin kiiltäviä ja sileitä että niistä tulee mieleen – ei vauvan peppu – vaan Cheekin poski.
  
Jotta saisitte kunnolla selitystä sille, miksi kutsun itseäni Vanhaksi Jääräksi, niin kommentoinpa hiukan viime aikoina kovasti tapetilla ja stadionilla ollutta ilmiötä nimeltä Cheek. Minä nostan aina hattua yritteliäisyydelle, joten kaikki kunnia Cheekille ja rahat pois tädeiltä. Mutta en voi olla ihmettelemättä uutisissakin näkyneitä äiti-tytär –pareja keikoilla. Vanha Jäärä ei todellakaan veisi tytärtään keikalle, jossa mies ”laulaa” (jos sitä nyt voi laulamiseksi kutsua, ei tee ainakaan hyvää äänihuulille niin kireä äänenkäyttö) ihailevasti viinalla läträämisestä ja naisten iskemisestä. Turha on kitistä että naisen euro on 80 senttiä, jos keski-ikäiset naiset vaeltavat laumoittain kuuntelemaan artistia, joka kutsuu naisia mm. nimityksillä kisu, (dokaaja)kinkku ja ämmä. En edes tiedä vastaavanlaisia nimityksiä miehille kuten kisu ja kinkku (kolli ja kankku?), saati että käyttäisin niitä. Koska en hänen tyyliään tajuu, mulla ei sitt todellakaan kai ole tyylitajuu ja hyvä niin. Ja kisut lakkaa sitten vaan kitisemästä naisten pienistä palkoista, kiitos. "Ihme vanha jäärä" sanovat nyt Cheekin ystävät. Niinpä niin. MOT. 

Vielä tuosta kamppailusta ilmastonmuutoksen puolesta. Mr Vanhalla Jäärällä oli kolleega, jonka perhe harrastaa mainittua kamppailua äärimmäisen aktiivisesti. Koko perhe käy vähintään kaksi kertaa vuodessa jossain rantalomalla ja lisäksi perheen äiti parilla viikonlopun kaupunkimatkalla. Kerran kävi niin että koko perheen rantaloma jonain koulun loma-aikana jostain syystä peruuntui. Perheen poikia nolotti niin, että kun kaverit koulussa kysyivät että missäs kaukana tällä kertaa kävitte, niin pojat valehtelivat tuskisssaan että "Ööö, Kreetalla!" Mitäpä tähän sanoisi? Kommentoikaapas jotain, koska Vanha Jäärä on edelleen ihan sanaton, vaikka siitä on jo yli vuosi kun kuulin tämän karmaisevan tositarinan.

Olipas juttuja laidasta laitaan tällä kertaa, mekoista tomaatin kautta Cheekiin ja matkailuun! Nyt pakkaamaan, garh, matkailun nurja puoli.