Niin se vaan joulu tulla jollottaa ja Vanhan Jääränkin on pitänyt alkaa tarttua toimeen, jotta pääsee sitten hyvillä mielin joulukirkkoon ja joulurauhan julistusta (telkkarista) kuulemaan. Olen muuten aina miettinyt, että ymmärtäisikö kukaan ruotsalainen siitä vankalla varsinaissuomalaisella aksentilla lausutusta keskiaikaisesta ruotsinkielisestä joulurauhan julistuksesta mitään (I morgon, vill Gud jne...)? Tunnistaisiko edes ruotsin kieleksi?
Olen ymmärtänyt, että joissakin kodeissa on kovasti vilinää vilskettä ja helinää helskettä ja äidin hommat on niin kiireiset niin että taatto, taatto läksisi mieluiten innoissaan lähipubiin joulu-joulukaljan hankintaan. Meillä puuhastellaan pikkuhiljaa, tähän malliin:
Tähän mennessä tapahtunutta:
Viime viikon sunnuntai:
Hän: Sahasi joulukuusen oikean mittaiseksi, kantoi sen sisään ja asensi jalkaan.
Minä: Yritti olla vaikuttamalta kovin krapulaiselta ja oli auttavinaan em. operaatiossa. Palellutti pyllyään istumalla tunnin pihalla värkkämässä tämän joulun fix idétään havuköynnöstä.
Maanantai:
Hän&minä: Kävi jumpassa ihmettelemässä, että onpas paljon väkeä tehnyt pikaisen joulunalus-ryhdistäytymisen. Koristeli joulukuusen.
Tiistai:
Hän: Kävi hankkimassa Vege Jäärää varten vegaanisia laatikoita (Prismasta sai). Imuroi ihan normaalisti.
Minä: Jatkoi havuköynnöksen värkkäämistä ja sai sen valmiiksi ja paikoilleen. Väisteli imuria. Törmäili joulukuuseen. Teki kauppalistan keskiviikkoa varten.
Keskiviikko:
Hän&minä: Kävi toimittamassa pienemmän kummipojan lahjan. Kävi
kaupassa. Menetti hermonsa (tältä ei voi välttyä joulun kauppareissulla,
ikinä) koska maustekurkut olivat loppu ja säilykekatkarapuja ei
löytynyt kaupan valikoimista ollenkaan.
Minä: Pesi vessat. Ihan normaalisti, en tällä lailla. Kuva ei liity joulusiivoukseen, jota meillä ei todellakaan harrasteta, vaan lorisevan vessanpöntön äänilähteen paikallistamiseen.
Torstai:
Minä: Kävi kampaajalla. Ilahtui kovasti saadessaan kampaajalta joululahjan. Söpöintä siinä oli pöllöpussin lisäksi itse kampaaja, joka hiippaili antamisen iloa puhkuen takahuoneesta ojentamaan lahjaa ja halaamaan asiakastaan. Mun kampaaja on ihan ihana! Tästä mun perus-mies-insinöörin hiustyylistä ei ikinä arvaisi, että olen jonkun kampaajan vakioasiakas.
Minä jatkuu: Kävi toisessa kaupassa hakemassa maustekurkun (siis huom: yhden kurkun. Eilisen
kaupan kurkkutynnyrissä killui vain puolikas) ja katkarapupurkin. Kävi rautakaupassa hakemassa lisää rautalankaa - jos vaikka tekisi havukranssinkin. Herätti hilpeyttä yrittämällä ottaa selfien rautakaupan joulupukin kanssa. Ystävällinen remonttireiska tuli apuun.
Vielä tapahtumatonta mutta suunniteltua:
Torstai-ilta:
Hän&minä: Käy toimittamassa isomman kummipojan lahjan. Vie kynttilän
isäni haudalle ja todennäköisesti kiroilee ruuhkaa Kehä I:llä.
Perjantai:
Hän&minä: Käy saunassa. Ihmettelee saako posti tuotua joulukortit pääsiäiseen mennessä, koska yhtään ei ole vielä tullut. (Meillä Kusti on polkenut hyvin satunnaisesti ja huomattavalla viiveellä viime aikoina)
Hän: Keittää porkkanoita, perunoita ja punajuuria salaatteja varten.
Minä: Leipoo piparkakkuja - valmistaikinasta tietenkin.
Lopuksi toivotetaan blogin kaikille lukijoille riemullista joulujuhlaa!
Slutligen tillönskas bloggens samtliga läsare en fröjdefull julhelg!
torstai 22. joulukuuta 2016
torstai 8. joulukuuta 2016
Täyttä hönkää kohti joulua
Minulla on jo vuosikaudet ollut valmis vastaus lapsille, jotka kysyvät:"Mikä on parasta aikuisena olemisessa?" Koska kukaan lapsi ei ole harmikseni innostunut tätä minulta kysymään, kerron vastauksen teille aikuisille vaikka tekään ette sitä ole minulta valitettavasti kysyneet (ettekä luultavasti edes halua tietää vastausta). Parasta aikuisena olemisessa on se, että voi syödä karkkia ennen ruokaa eikä kukaan kiellä. Sittemmin olen keksinyt pari muutakin hyvää puolta, jotka sattumoisin liittyvät ajankohtaiseen aiheeseen eli jouluun. Voi ostella itselleen kaikenlaista kivaa joulun alla ja ottaa sen saman tien käyttöön eikä tarvitse pakata sitä ja odottaa jouluun asti. Voi myös päättää mihin aikaan jouluna syödään ja mihin aikaan avataan lahjat. Voi tätä aikuusuuden riemua!
Jääräpariskunta on kierrellyt erilaisilla joulumarkkinoilla oikein urakalla ja kunnostautunut suomalaisten pienyrittäjien ja käsityöläisten tukemisessa. Eikä tarvitse odottaa jouluun asti voidakseen ottaa käyttöön esimerkiksi seuraavat tavarat - joista kaksi kolmesta onkin jo otettu käyttöön.
Pitkään etsiskelemäni Poiju-voiveitsi löytyi Kaapelitehtaalta Ornamon Design-joulumyyjäisistä. Hyvä että löytyi, sillä tekijä (Studio Smoo) kertoi jo lopettaneensa tuotannon ja myi minulle vihoviimeisen mustan veitsen.
Korjaamon joulumyyjäisistä taas löytyivät nämä viehkeät Omstartin uusiotuotokset. Korvikset on koeajettu, mutta Mr Vanha Jäärä ei ole laittanut kravattia töihin ihan vain solmioneulaa testatakseen. Tekijän mukaan solmioneulan paikallaan pysyvyys on testattu ääriolosuhteissa eli opiskelijabileissä. Luotamme tähän testiin huomattavasti enemmän kuin mihinkään rengastesteihin!
Olemme siis päästäneet itsemme aivan hunningolle ja luonteemme rappiolle. Mitä huligaaneja meistä vielä eläkeikään mennessä tuleekaan! Jouluaattonakin aiomme alkaa valmistella jouluateriaa jo heti joulurauhan julistuksen jälkeen ja syödä jo alkuiltapäivästä. Törkiää! Jouluaattohan on tarkoitettu lasten ja useimpien aikuistenkin karaisemiseen ja kiusaamiseen sillä, että ateriaa ja lahjojen avaamista venytetään siihen asti kunnes ainakin lapsilla alkaa olla pinna hyvin lähellä katkeamista ja vanhemmat voivat esittää vielä vihoviimeiset uhkailut vitsoista lahjojen sijaan.
Lahjoista puheen ollen en oikein ymmärrä sekä sähkö- että paperipostiin joulukuun alusta alkaen tulvineita mainoksia, joissa kehotetaan ostamaan lahjaksi sitä sun tätä sieltä ja täältä. Jos minäkin jouluhössötyksen vihollisena numero yksi olen hankkinut kaikki lahjat marraskuun aikana (yksi lahja tuli kyllä ostettua jo suunnilleen maaliskuussa), niin kai nyt kaikki jouluhössöttäjät ovat ostaneet lahjat jo elokuussa? Mitä tässä nyt enää joulukuussa kannattaa mainostaa? Vai keskittyvätkö jouluhössöttäjät vain pystyttämään tekokuusta olkkarin nurkkaan hyvissä ajoin, jotta lahjaostokset voi sitten hoitaa viime tingassa, jotta päästään asiaankuuluvaan paniikkitunnelmaan?
Yksi pieni hössötys Vanhan Jääränkin villitsee jo ennen joulua. Amaryllikset, joita sitkeästi kutsun amarylliksiksi, vaikka ne ovat kuulemma ritarinkukkia. En tiedä mikä se amaryllis sitten on, ehkä jotain ihan muuta. Tämä yksilö on Plantagenin mukaan valkoinen.
Mikäli Plantagen alkaa joskus myydä maalia, kannattaa värikarttoihin suhtautua enempi harhaanjohtavina kuin etäisestikään suuntaa-antavina.
Rauhaisaa joulun odotusta, älkää hössöttäkö!
Jääräpariskunta on kierrellyt erilaisilla joulumarkkinoilla oikein urakalla ja kunnostautunut suomalaisten pienyrittäjien ja käsityöläisten tukemisessa. Eikä tarvitse odottaa jouluun asti voidakseen ottaa käyttöön esimerkiksi seuraavat tavarat - joista kaksi kolmesta onkin jo otettu käyttöön.
Pitkään etsiskelemäni Poiju-voiveitsi löytyi Kaapelitehtaalta Ornamon Design-joulumyyjäisistä. Hyvä että löytyi, sillä tekijä (Studio Smoo) kertoi jo lopettaneensa tuotannon ja myi minulle vihoviimeisen mustan veitsen.
Korjaamon joulumyyjäisistä taas löytyivät nämä viehkeät Omstartin uusiotuotokset. Korvikset on koeajettu, mutta Mr Vanha Jäärä ei ole laittanut kravattia töihin ihan vain solmioneulaa testatakseen. Tekijän mukaan solmioneulan paikallaan pysyvyys on testattu ääriolosuhteissa eli opiskelijabileissä. Luotamme tähän testiin huomattavasti enemmän kuin mihinkään rengastesteihin!
Olemme siis päästäneet itsemme aivan hunningolle ja luonteemme rappiolle. Mitä huligaaneja meistä vielä eläkeikään mennessä tuleekaan! Jouluaattonakin aiomme alkaa valmistella jouluateriaa jo heti joulurauhan julistuksen jälkeen ja syödä jo alkuiltapäivästä. Törkiää! Jouluaattohan on tarkoitettu lasten ja useimpien aikuistenkin karaisemiseen ja kiusaamiseen sillä, että ateriaa ja lahjojen avaamista venytetään siihen asti kunnes ainakin lapsilla alkaa olla pinna hyvin lähellä katkeamista ja vanhemmat voivat esittää vielä vihoviimeiset uhkailut vitsoista lahjojen sijaan.
Lahjoista puheen ollen en oikein ymmärrä sekä sähkö- että paperipostiin joulukuun alusta alkaen tulvineita mainoksia, joissa kehotetaan ostamaan lahjaksi sitä sun tätä sieltä ja täältä. Jos minäkin jouluhössötyksen vihollisena numero yksi olen hankkinut kaikki lahjat marraskuun aikana (yksi lahja tuli kyllä ostettua jo suunnilleen maaliskuussa), niin kai nyt kaikki jouluhössöttäjät ovat ostaneet lahjat jo elokuussa? Mitä tässä nyt enää joulukuussa kannattaa mainostaa? Vai keskittyvätkö jouluhössöttäjät vain pystyttämään tekokuusta olkkarin nurkkaan hyvissä ajoin, jotta lahjaostokset voi sitten hoitaa viime tingassa, jotta päästään asiaankuuluvaan paniikkitunnelmaan?
Yksi pieni hössötys Vanhan Jääränkin villitsee jo ennen joulua. Amaryllikset, joita sitkeästi kutsun amarylliksiksi, vaikka ne ovat kuulemma ritarinkukkia. En tiedä mikä se amaryllis sitten on, ehkä jotain ihan muuta. Tämä yksilö on Plantagenin mukaan valkoinen.
Mikäli Plantagen alkaa joskus myydä maalia, kannattaa värikarttoihin suhtautua enempi harhaanjohtavina kuin etäisestikään suuntaa-antavina.
Rauhaisaa joulun odotusta, älkää hössöttäkö!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)