perjantai 5. lokakuuta 2018

Introvertti ystävänä

Edellinen kirjoitukseni introverteistä, sillä kertaa työntekijöinä, saavutti niin valtaisan suosion, että lienee aika taas (kolmen ja puolen vuoden jälkeen) käsitellä introverttejä uudestaan. Tällä kertaa ystävän roolissa. Kukaan introvertti älköön ottako hernettä nenäänsä vaikkei osuisi ja uppoaisikaan, kokemukseni ja näkemykseni ovat kuitenkin vain omiani vaikka kirjoitankin yleistäen.

Vanhalla Jäärällä on erittäin ekstrovertti ystävä, joka viittaa muihin ihmisiin usein termillä "eräs hyvä ystäväni". Arvelen, että maailmassa on noin 200 ihmistä, joista hän käyttää tätä termiä. Maailmassa on aika tasan 6 ihmistä, joista Vanha Jäärä käyttää termiä ystävä uskaltamatta laittaa edes niin rajua adjektiivia kuin hyvä sen eteen.



Introverttikin mielellään tapaa ystäviään ja hiukan etäisempiäkin tuttujaan kunhan homma tapahtuu hallitusti. Jos joku pyytää, että lähdetkö huomenna syömään/kahville/leffaan/kävelylle/pakohuoneeseen/hoploppiin/ihanmihinvaan, introvertti vastaa refleksiivisesti:"En, koska <tilanteeseen sopiva tekosyy>." Ex-tempore -tapaamiset eivät ole introverttia varten. Hän tarvitsee sosiaaliseen kanssakäymiseen valmistautumis- ja myös palautumisaikaa.

Tämä nimenomainen introvertti järjestää mielellään erilaisia juhlia ja kissanristiäisiä, koska silloin hänellä on tilanne hallinnassa. Hän saa päättää ketä kutsutaan ja koska, mitä on tarjolla ja jossain määrin myös mitä tehdään. Koska introvertillä on kuitenkin sangen vähän ystäviä, jotka usein ovat ekstrovertimpiä kuin hän itse ja siksi paljon buukatumpia, introvertin on usein vaikea saada mitään tilaisuutta järjestettyä osallistujien puutteessa. Koska ekstrovertit ystävät panostavat mieluimmin ex-tempore -tapaamisiin silloin kun heillä sattuu olemaan aikaa, introvertti tuntee joskus olevansa hiukan hyljätty.


Pelkän lankapuhelimen aikakaudella introvertti oli suuressa vaarassa menettää vähäisetkin ystävänsä. Puhelinhan on introvertille sielunvihollinen numero yksi. Introvertti ei ikinä tartu puhelimeen vain kysyäkseen mitä kuuluu tai pyytääkseen kahville (parin viikon päästä lauantaina). Tekstiviesti, sähköposti ja nykyisin myös Whatsapp ym tekstuaalisen viestinnän välineet ovat introvertille siunaus. Tosin näilläkin kanavilla introvertti saattaa tuntea toisinaan itsensä hyljätyksi, kun kukaan ei jaksa alati vastailla hänen toisinaan erittäin runsaaseenkin kirjoitettuun puhetulvaansa.

Introvertti kaihtaa konflikteja. Tosin en ole aivan varma, onko tämä geneerinen introverttien piirre, vai oma henkilökohtainen piirteeni johtuen elämästä jatkuvasti konfliktihakuisen äidin kanssa. Introvertti ei sano ystävälle vastaan eikä ilmaise suuttuneensa jostain ystävän toimista, vaikka saattaa useinkin kokea itsensä loukkaantuneeksi, koska introvertilla on harmillinen tapa ylitulkita ihmisiä. Jossain vaiheessa introvertillä saattaa kuitenkin keittää yli ja silloin hän saattaa antaa yllättävän ja valitettavan suoraa palautetta tunteitaan loukanneelle ystävälleen. Introvertti on valmis kuitenkin pyytämään anteeksi, mutta toisaalta hän odottaa samanlaista kyvykkyyttä ystävissään. Tämä saattaa johtaa pattitilanteisiin, mikäli tällainen kyvykkyys ystäviltä puuttuu.



Introvertille olisi aivan tuskaa joutua hengailemaan cocktail-kekkereissä kymmenien tuntemattomien tai korkeintaan puolituttujen kanssa, koska introvertti vastuuntuntoisena ihmisenä kokee velvollisuudekseen käyttäytyä tilanteen edellyttämällä tavalla, muttei kuitenkaan pysty siihen. On olemassa myös ihmistyyppi "hiljainen ekstrovertti", joka viihtyy tällaisissa tilaisuuksissa vaikkei itse välttämättä sano sanaakaan kenellekään. Hiljainen ekstrovertti tykkää vain kuunnella muita ihmisiä ja olla heidän ympäröimänään. Introvertille taas puolituttujen höpinän kuunteleminen on täysin yhdentekevää ja pahimmillaan ahdistavaa.

Introvertillä voi toisaalta olla paljonkin sanottavaa tai jossain muussa muodossa kuten esimerkiksi musiikin tai tanssin kautta esitettävää jos hän katsoo sen tarpeelliseksi. Osa introverteistä toimiikin opetustehtävissä tai esittävän taiteen parissa. Itselläni ei esimerkiksi ole juurikaan vaikeuksia pitää puheita tai esitelmiä kunhan tiedän, että yleisö on vastaanottavaisessa tilassa tai ainakin tarpeeksi kohteliasta esittääkseen sellaista. Yläkoulun opettajaksi introvertistä ei siis todennäköisesti ole.


Intovertin sosiaalisuus on joskus purskeista. Hän saattaa olla kuukausia hiljaa viestien vain teksipohjaisesti, kunnes hän yhtäkkiä vaikkapa syyskuussa saa päähänsä haluavansa nähdä ystäviään marraskuun keskivaiheilla. Ja tietenkin hän masentuu, kun selviää, että kaikkien ystävien marraskuu on jo täyteen buukattu. Seuraava yritys ehkäpä ensi vuoden huhtikuussa. Intovertti saattaa petyttyään vannoa, ettei enää koskaan yritäkään tavata ketään, mutta koska ystävien tapaaminen kuitenkin on hänelle tärkeää, hän silti yrittää sinnikkäästi kerta toisensa jälkeen.

Näin mutkikasta on ystävyys intovertille. Yritäthän ymmärtää minua ekstrovertti tai erilailla introvertti ystäväni tai kaverini!

P.S. Tämä kirjoituksen laatiminen vei tekstinsyötöllisesti lahjakkaalta introvertiltä noin 10 minuuttia.