Pahepäiväkirja tueksi elämänmuutokseen

Taas on se aika vuodesta kun tehdään jaloja lupauksia aloittaa uusi ja terveempi elämä. Vanhalla Jäärällä olisi tarjolla ihan uusi menetelmä laihduttamiseen, nenän valkaisuun ja tupakoinnin lopettamiseen. Kokeilepa tällaista: älä muuta elintapojasi aluksi mitenkään mutta tee paheistasi julkisia ja ala pitää haluamassasi some-alustassa niistä päiväkirjaa.

Annan esimerkin omasta erittäin paheellisesta päivästä noin viikkoa ennen joulua (kaikki maininut herkut jaettiin kahteen pekkaan): ruokakaupasta tarttui mukaan Maraboun mint-choko rulla ns. second breakfastiksi. Sekä Ben&Jerry-jätsipaketti jälkiruoaksi korvaamaan edellisenä päivänä syödyn huonoksi osoittautuneen jäätelön aiheuttama mielipaha. Iltapäiväkahvin kaveriksi ostettiin tietenkin pullat. Illalla poikkesin vielä Prismaan etsimään kuminauhaa ja vegaanisia joululaatikoita. Jälkimmäisiä ei löytynyt, joten ostinkin 300g pussin lakritsia.

Jos karkkipussitkin ovat vuosien varrella kasvaneet, niin kyllä ovat alkoholipakkauksetkin. Tässä päiväkirjamenetelmessä viinien hanapakkaukset ovat kiellettyjä ellet sitten aio heilua mittasetin kanssa ja raportoida juomaasi viiniä senttilitran tarkkuudella. Viinipullosta on sentään helppo hahmottaa kulutus - ja kahteen pekkaan viinipullo hupenee yllättävän vikkelästi. Olutta ja vastaavia on helppo mitata pullon/tölkin tarkkuudella, mutta tässäkin lajissa on yleistynyt 24 kpl laatikon ostaminen. Ennen oli tapana päättää etukäteen paljonko juo. Että pistänpä nyt elämän risaiseksi ja ostan 7 pulloa kaljaa. Nykyään ostetaan laatikko kerrallaan ja juodaan niin monta kuin sattuu sillä hetkellä tekemään mieli - mikä saattaa olla hyvinkin enemmän kuin 7.

Tupakan kanssa kannattaa poltettujen savukkeiden määrän raportoinnin lisäksi julkaista itsestään kuvia sauhuttelemassa antaumuksella. Veikkaisin herättävän jonkinlaisia reaktioita.

Ja pahepäiväkirjojen lukijat: paheksuva sana on vapaa. Ei mennä kuitenkaan henkilökohtaisuuksiin siinä mielessä, että alettaisiin haukkua ihmisiä läskeiksi ja juopoiksi vaan päivitellään vaan niitä merkintöjä. "Aikamoinen sokeripläjäys yhdelle illalle" "Meni näköjään alkoholin riskikäytön rajat reippaasti rikki kolmatta kertaa tässä kuussa" "Et sitten pysty edes kahta tuntia olemaan polttamatta"

Eiköhän tällaisen tuomitsevan tukiryhmän luulisi johtavan tuloksiin melko nopeasti. Tai sitten päiväkirjan pitämisen lopettamiseen...No, kannattaa kokeilla! Itse en kyllä aio. Mutta kokeilkaa te muut! Hyvää tai ainakin kohtuullisen hyvää vuotta 2019!

Minäkö jouluihminen?

Ne, jotka Vanhan Jäärän tuntevat tai ovat ainakin lukeneet aikaisempien vuosien jouluaiheisia kirjoituksia, tietävät, että tähän aikaan vuodesta on v-käyrä huipussaan kun sekä reaalimaailma että some pursuavat joulu sitä ja joulu tätä. Kaikkein ärsyttävimpiä ovat somen joulukalenterit. Tänä aamuna keksin uuden ärsytyksen kohteen: "apua, joulu on jo noin lähellä ja kauheasti kaikkea on vielä tekemättä" -voivottelun. Mitä ihmettä pitää niin kauheasti pökeltää ennen joulua, että oikein kiirettä ja stressiä pukkaa?

Jouluna tarvitsee olla jotain sapuskaa pöydässä ja ainakin lapsille lahjoja. Siinäpä ne tärkeimmät. Ja tämä lahja-asia sai minut tajuamaan, että minähän se olenkin kaikista jouluihmisistä kaikkein jouluisin. Oikea joulumielisten kantaäiti. Minä nimittäin ostelen joululahjoja ympäri vuoden, joten minulla on aina joulu tehtynä sydämeeni. Ensimmäiset lahjat ostetaan pian menneen joulun jälkeen alkuvuoden alennusmyynneistä. Iittalan ja Finlaysonin alet ovat vakiojouluostospaikkojani - tammikuussa! Tänä vuonna käytin kirjakaupan bonuspisteet alkukesästä miehen kummipojan joululahjaan. Kesän maakuntamatkoilla on aina joulu mielessä. Maakunnista löytää paljon hauskaa perus-Prisman tarjonnasta poikkeavaa pienten firmojen ja käsityöläisten tuotantoa laitettavaksi pukinkonttiin. Loput tilkkeet pukinkonttiin ostetaan sitten lähempänä joulua erilaisilta joulumarkkinoilta, pääasiassa Ornamon designmarkkinoilta. Siksi en ikinä voi päästä tavoitteeseeni saada kaikki joululahjat hankittua viimeistään syyskuun aikana.

Meillä on vaatekaapissa yksi kori varattu lahjojen säilytykseen ympäri vuoden. Nytkin siellä on tavaraa odottamassa joulua 2019, koska tämän vuoden tammikuussa hankittujen juttujen tilalle löytyikin kesällä parempia juttuja. Mutta suomalainen design ei mene ikinä pois muodista, joten sielläpä odottelevat. Ja jurvempikin suomalainen design tulee uudestaan muotiin kun tarpeeksi kauan odottelee. Ymmärrän, että kerrostalokolmiossa lasten kanssa asuessa on mahdoton piilotella kesäalesta ostettua lego-pakettia jouluun asti. Kahden aikuisen taloudessa tällainen kestojemmasysteemi toimii mainiosti. Tälle joululle valitut ja pakatut lahjat "piilotetaan" kekseliäästi tuolin alle.

Jouluruoan suhteen en sitten olekaan mikään joulukokkien kuningatar. Jos minulta kysytään, perinteiset jouluruoat voi unohtaa kokonaan. Mieluimmin söisin jouluna(kin) jotain HYVÄÄ. Kinkkua nyt toki pystyy syömään, mutta onhan olemassa paljon parempiakin lihoja. Mistään laatikoista ja rosollista ja kaloista en tykkää ollenkaan. Mr Vanha Jäärä kuitenkin tahtoo kinkkua ja laatikoita, joten niillä mennään. Itselleni keitän kinkun lisäkkeeksi perunoita ja teen herkkusienikastiketta.

Mutta kukapa on joulukeittiön kuningatar- heidän äidit tekee meidän äitien jouluruoat. Jouluhan on valmisruoan ja puolivalmisteiden ylistämisen juhlapyhä. Jos nyt erehdyn kysymään, että kuka muka tekee sitä ja tätä itse, saan kyllä hep-huutoja, mutta sanoisin, että suurin osa hankkii laatikot ja piparkakku- ja joulutorttutaikinat valmiina. Mitäs sitä sitten enää muuta tarvitaan kuin valmiiksi paistettu kinkku ja valmiiksi graavattu lohi? Helppo homma. MUTTA jos minulta kysyttäisiin, eipä olisi noitakaan. Paitsi joulutorttuja.  Joka tapauksessa kenenkään ei kannata jouluruokien takia hankkia burn-outia, ostaa vaan suosiolla niiden toisten äitien tekemiä sapuskoja.

Isäni oli kyllä kaikkien aikojen kylmähermoisin joululahjojen hankkija. Hän saapasteli Stockmannille perinteisesti aattoaamuna. Silloin muilla osastoilla kuin Herkussa oli typötyhjää ja lahjaostokset sai tehdä aivan rauhassa. Tätä menetelmää ei ehkä aivan kaikille voi suositella.

Stressitöntä joulua, vähemmän on enemmän! Ja myöhemmin on aikaisemmin ei kun aikaisemmin on myöhemmin tai jotain...

Jos kaikki ois niin kuin mä...

Itsenäisyyspäivän jälkihumussa on hyvä pohtia hieman suomalaisuutta.

Eli jos kaikki suomalaiset alkaisivat käyttäytyä kuin Vanha Jäärä, mediassa olisi pian tällaisia otsikoita:

Katastrofin ainekset ilmassa - Oodin avajaisiin ei tullut ketään

"Mitä ihmettä minä näillä teen?" - kauppiaalle jäi 1000 ämpäriä kouraan

Mitä Redille pitäisi tehdä - vieläkään ei yhtään asiakasta

Mökkeily vähentynyt dramaattisesti - mökkikuntien yrittäjiä joukolla konkurssiin

Finnair joutuu miettimään strategiansa uusiksi - kaukolennoille ei enää kysyntää

Käänne suomalaisten ruokatottumuksissa - makkara ei myy enää ollenkaan
 - toisaalta suklaan ja jäätelön suosiota ei uhkaa mikään

Kansa kuivui - alkoholin kulutus romahti alle kahden litran

Joukkotyöttömyys uhkaa kotimaista viihdealaa - "Koodariksiko pitää opiskella?" ihmettelee Aku Hirviniemi

Poliitikkojen pelkäämä kysely paljastaa kaupunkilaisten kannan: Länsimetroa ei olisi pitänyt rakentaa ollenkaan

Kupla puhkesi, valmistus lopetettu - nyhtökaura ei koskaan ollutkaan hyvän makuista

Kosmetiikkafirmat kummissaan - eivätkö naiset enää meikkaa?

 Tässä Jäärät kerrankin siellä missä muutkin - Amos Rexissä

Oli helppo keksiä asioita, joita minä (ja armas mieheni) harjoitamme vähemmän kuin keskivertosuomalaiset. Jos kaikki muutkin suomalaiset alkaisivat käyttäytyä samalla lailla, se varmasti päätyisi otsikoihin. Vaikeampi oli keksiä mitä me teemme ja ostamme enemmän kuin keskivertokansalaiset. Kaikki omat puuhathan tuntuvat ihan normaaleilta - eivätkö kaikki tee näin? Mutta jotainhan meidän täytyy syödä makkaran sijaan ja jossain käydä erilaisten avajaisten sijaan.

Miesten uusi aluevaltaus - täyttävät ryhmäliikunta- ja tanssitunnit

Tanssikansa nuortuu - lavoilla säännöllisesti käyvien keski-ikä painui alle 70 vuoden

Pullaa pullaa, enemmän pullaa - pullabuumille ei näy loppua

Alkoholittomien oluiden ja siiderien kysyntä kasvoi eksponentiaalisesti

Kuplia kehiin - kansa tahtookin viininsä nyt vain ja ainoastaan kuohuvana

Irtokarkkilaarit tyhjenevät perjantaisin - perjantaipullolle terveellisempi (?) korvaaja

Mitä ihmiset oikein tekevät Tallinnassa?  Matkailu kasvaa, viinaralli vähenee

Nasevia otsikoita, eikö? Oisko Vanhasta Jäärästä iltapäivälehden toimittajaksi? :-D