Annan esimerkin omasta erittäin paheellisesta päivästä noin viikkoa ennen joulua (kaikki maininut herkut jaettiin kahteen pekkaan): ruokakaupasta tarttui mukaan Maraboun mint-choko rulla ns. second breakfastiksi. Sekä Ben&Jerry-jätsipaketti jälkiruoaksi korvaamaan edellisenä päivänä syödyn huonoksi osoittautuneen jäätelön aiheuttama mielipaha. Iltapäiväkahvin kaveriksi ostettiin tietenkin pullat. Illalla poikkesin vielä Prismaan etsimään kuminauhaa ja vegaanisia joululaatikoita. Jälkimmäisiä ei löytynyt, joten ostinkin 300g pussin lakritsia.
Jos karkkipussitkin ovat vuosien varrella kasvaneet, niin kyllä ovat alkoholipakkauksetkin. Tässä päiväkirjamenetelmessä viinien hanapakkaukset ovat kiellettyjä ellet sitten aio heilua mittasetin kanssa ja raportoida juomaasi viiniä senttilitran tarkkuudella. Viinipullosta on sentään helppo hahmottaa kulutus - ja kahteen pekkaan viinipullo hupenee yllättävän vikkelästi. Olutta ja vastaavia on helppo mitata pullon/tölkin tarkkuudella, mutta tässäkin lajissa on yleistynyt 24 kpl laatikon ostaminen. Ennen oli tapana päättää etukäteen paljonko juo. Että pistänpä nyt elämän risaiseksi ja ostan 7 pulloa kaljaa. Nykyään ostetaan laatikko kerrallaan ja juodaan niin monta kuin sattuu sillä hetkellä tekemään mieli - mikä saattaa olla hyvinkin enemmän kuin 7.
Tupakan kanssa kannattaa poltettujen savukkeiden määrän raportoinnin lisäksi julkaista itsestään kuvia sauhuttelemassa antaumuksella. Veikkaisin herättävän jonkinlaisia reaktioita.
Ja pahepäiväkirjojen lukijat: paheksuva sana on vapaa. Ei mennä kuitenkaan henkilökohtaisuuksiin siinä mielessä, että alettaisiin haukkua ihmisiä läskeiksi ja juopoiksi vaan päivitellään vaan niitä merkintöjä. "Aikamoinen sokeripläjäys yhdelle illalle" "Meni näköjään alkoholin riskikäytön rajat reippaasti rikki kolmatta kertaa tässä kuussa" "Et sitten pysty edes kahta tuntia olemaan polttamatta"
Eiköhän tällaisen tuomitsevan tukiryhmän luulisi johtavan tuloksiin melko nopeasti. Tai sitten päiväkirjan pitämisen lopettamiseen...No, kannattaa kokeilla! Itse en kyllä aio. Mutta kokeilkaa te muut! Hyvää tai ainakin kohtuullisen hyvää vuotta 2019!
Apua, kauhea ehdotus;DD Paheksun jo itse omia tapojani ajoittain niin paljon että ahdistus ajoittain mittaamatonta, en kyllä tarvi apuja suurelta yleisöltä.
VastaaPoistaHyvää tai parempaa uutta vuotta! =)
Arvaa pitikö mun pinnistellä että kehtasin julkaista tuon yhden herkkupäivän saldon ;-)
PoistaHehee, hyvä idea! Meillä käytiin pojan kanssa tänään keskustelu, mitä kannattaisi luvat, ja hän ilmoitti, että 1. ei aio polttaa enää tupakkaa 2. syö yhden kasvislounaan viikossa ja 3. laihduttaa ihannepainoindeksiin. No, tämä lupaus hänen on varmaan helppo pitää ihan koko vuoden, kun ei nytkään polta, syö kasvisruokaakin ja on normaalipainoinen. Pääasia, että lupaukset ovat realistisia, eikö? :).
VastaaPoistaMinun julkinen pahepäivitykseni voisi olla jotain sen tapaista, että laitan someen tunnustuksen, jos olen kiljunut perhettä ojennukseen jossain mitättömässä asiassa, kuten kenkien järjestyksessä eteisessä. Tällaisesta tilanteesta kun vielä saisi autenttisen videon julkiseen jakoon, voi olla, etten seuraavalla kerralla enää kiljuisi, vaan puhuisin hyvinkin ystävällisellä äänellä ;).
Tietty tavoitteiden kannattaa olla realistisia - mäkin voin luvata helposti etten polta tupakkaa :-D Joo, jos teini videois salaa kun vanhemmalta palaa hihat ihan tyystin (äiti stimuloituu kuten mun tytär asian ilmaisee), niin sen julkinen jakaminen vois ehkä kannustaa itsehillintään...tai aiheuttaa henkirikoksen ;-)
PoistaHyi, hyi teitä!! ;D
VastaaPoistaHyvä on että yritätte, mulla homma kävi aikoinaan helposti.
Kiitos paheksunnasta, ei kyllä auttanut yhtään :-D Enkä mä ees mitään elämäntaparemonttia itse yritä, mutta josko joku muu innostuis ;-) Tupakoinnin lopettaminen kävi multa aikoinaan ihan helposti, sokerista irti päästäminen on huomattavasti vaikeampaa.
PoistaOn se, mullakin mennyt vissiin kolmatta vuotta ja sokerimäärä on pudonnut 90-95 prosenttia. Noi viimiset on kaikkein vaikeimmat, oikeestaan aivan älyttömän hankalaa. :)
PoistaNo hui! Luen tätä ja syön samalla englanninlakuja - löysin niitä juuri kilon paketin meidän baarikaapista, johon olin tunkenut ne joulusiivouksen yhteydessä ja unohtanut ne sinne. Voi että maistuvat hyviltä :) Saa paheksua...etenkin kun yritän myös luopua sokerista.
VastaaPoistaEi sulla ainakaan mitään varsinaista sokeriongelmaa ole, kun pystyt unohtamaan karkkipaketin olemassaolon. Mun muisti voi muuten pätkiä, mutta muistan kyllä hyvin jos johonkin on jemmattu jotain sokeripitoista :-D Eikä meillä siitä syystä koskaan mitään karkkijemmoja olekaan.
PoistaMeinaatko ihan kokonaan yrittää luopua sokerista? Lopullisesti vai määräajaksi? Mussa ei ole naista edes kuukauden sokerilakkoon, jota usein näkee ainakin somessa harrastettavan.
Joulutohinoissa voi niinkin käydä, että karkkipaketti unohtuu. Mutta olen kyllä pari kertaa lähimenneisyydessä ollut sokeritta n. vuoden verran menestyksekkäästi. Laihduin molemmilla kerroilla tuntuvasti ja olo oli paljon parempi. Varsinainen syy ei kyllä ollut laihduttaminen vaan päänsäryt ja migreeni. Tällä kertaa myös. En vain saa ryhdyttyä millään! Ehkä sitten kun tuo lakritsipaketti on syöty.
VastaaPoistaWau! Nostan hattua! Migreenin välttäminen on kyllä paljon tehokkaampi kannustin kuin laihtuminen.
Poista