Olisipa hauska päätyä vastaamaan kyselyyn, jossa selvitetään suomalaisten kesälomabudjettia. Meillä se tosiaan putosi noin puoleen viime vuodesta. Viime vuonna meni 130 000 euroa kun päätettiin viimeisellä lomaviikolla ostaa sijoitusasunto. Tänä vuonna alle puolet siitä kun päätettiin ostaa "vain" ulkoporeallas kotiin ja myöhemmin vielä mökki. Noh, suurin osa noista rahoista ei toki varsinaisesti kulunut loman aikana, mutta olen kuullut että monet maksavat lomamatkojakin luotolla jälkikäteen, mutta kaipa ne silti lasketaan mukaan lomabudjettiin.
En tiedä onko minulla jokin keski-iän kriisi kun tulee tällaisiin tempauksiin ryhdyttyä. Viidenkympin hujakoilla monet miehet ostavat moottoripyörän ja naiset alkavat pukeutua leopardikuosiin. En ole innostunut kummastakaan, mutta muuten tuntuu ilmenevän oudon impulsiivista ja riskihakuista käytöstä. Mökin ostoon meidät kyllä ajoi vaihdevuosihormonien sijaan pari naapuria. Ulvovan koiran tapauksesta olen kertonut ennenkin. Lisäksi iski Disconikkari. Disconikkari on rakennuttanut omakotitalon ja tykkää ulkotöitä tehdessään laittaa jotain typerää jytkettä soimaan bassot täysillä. Hänen reaktionsa siihen, että pyysimme laittamaan bassoja hieman pienemmälle oli hämmentävä. Disconikkari marssi meidän pihalle kuuntelemaan kuinka kovaa hänen poppinsa meille kuuluu - hänen mielestään ei tietenkään ollenkaan - ja ilmoitti meille, että kyllä ihmisellä on oikeus kuunnella musiikkia omalla pihalla ja muistutti vielä sivulauseessa, että hänen vaimonsa on lakimies. En tiedä mikä mies Disconikkari itse on - varsinainen ihmemies kuitenkin. Niin että kun on tällaisten öykkäröivien hullujen ympäröimänä, teki vankasti mieli päästä johonkin hiljaiseen ja rauhalliseen paikkaan pakoon välillä. Huvittavaa on, että vajaan kahden viikon sisään mökkikauppojen varmistumisen jälkeen ilmeni, että ulvovan koiran porukka muuttaa syyskuun alussa pois. No, jos sen sai aikaan ostamalla mökin, niin hyvä homma.
Sijoitusasunto ostettiin aikoinaan edunvalvonnan alaiselta ihmiseltä, josta emme tiedä mitään muuta kuin nimen ja syntymäajan. Mökki sitten taas ostetaan puoliksi kuolleelta pariskunnalta. Emme näköjään pysty ostamaan mitään hengissä olevilta täysivaltaisilta ihmisiltä. Mökkiä oli myymässä 85-vuotias pariskunta. Mies oli jo etukäteen laatinut valtakirjan tyttärelleen kaupantekoa varten, joten oletimme että hän ei ole fyysisesti kovin hyvässä kunnossa. Mutta silti kuvittelimme, että ei niin huono tuuri voi käydä että mies kuolee ennen kaupantekotilaisuutta. Mutta niinpä hän vain muutama päivä ennen suunniteltua kaupantekoa heitti lusikan nurkkaan. Tämähän tietenkin mutkisti tilannetta, koska ei jakamattoman kuolinpesän kanssa mitään kauppoja voi tehdä. Saipa välittäjäkin sitten tehdä aika lailla töitä palkkionsa eteen, jotta saatiin aikaan ratkaisu, jossa me pääsimme KESÄmökkeilemään ennen perunkirjoituksen valmistumista.
Mökkiä etsiessä oli muutama kriteeri:
- enintään tunnin ajomatka
- ei lähinaapureita (mikä rajaa rantatontit automaattisesti pois)
- vähintään rengaskaivo
- sähkö valtakunnanverkosta (aurinkopaneelit eivät riitä)
- kohtuullinen hinta (ei viime kesäloman budjettia)
