perjantai 23. syyskuuta 2016

Pissattaa kuin päivystyksessä

(ja muutenkin vituttaa). Hesarin mielipideosastolla on viime aikoina vellonut paljon keskustelua kokemuksista julkisen terveydenhoidon rattaissa. Keskustelu alkoi siitä, kun eräs nainen, joka on lääkäri itsekin, oli mennyt päivystykseen kovan päänsäryn (joka lopulta osoittautui aivokalvontulehdukseksi) kourissa ja kertakaikkiaan tyrmistyi kokemuksistaan. Hän oli yrittänyt etsiä hoitajaa auttamaan liikuntakyvytöntä mummoa, joka oli valittanut pissahätää, ja saanut suurin piirtein paskat silmilleen kahvihuoneesta löytämiltään hoitajilta. Tästä ei sen enempää, kuin että mustan huumorin ystävänä olen kehittänyt omaan käyttööni sanonnan "pissattaa kuin päivystyksessä", joka soveltuu käytettäväksi kun hätä on kova ja vessa jostain syystä saavuttamattomissa.



Itse olen funtsinut paljonkin sekä julkisen että yksityisen puolen hoitokäytäntöjä koska sekä itse, että tuttavapiiri alkavat olla siinä iässä että "omassa budjetoinnissa on otettava huomioon sairaanhoitomenot" kuten eilen sanoin eräälle työkaverille. Tämä työkaveri oli tehnyt metsätöitä kirjaimellisesti tyrät rytkyen eli reväyttänyt nivusensa moottorisahan kanssa heiluessaan ja hankkinut molemminpuolisen nivustyrän. Nyt hän on menossa yksityiselle sektorille tyriään leikkauttamaan vinhaan 4500 euron omakustannehintaan. Hän oli kysellyt julkiselta puolelta kauanko leikkaukseen pääsy mahtaisi kestää ja vastaus oli että noin seitsemän (7) kuukautta (!!!!). Kas kun minä ja kaikki työkaverini työksemme vain istumme, niin siinä ei tyrästä ole mitään haittaa. Julkisen terveydenhoidon kanta on, että tyrävyötä vaan tiukemmalle ja hommiin.



Mr Vanha Jäärä muisteli, että hänen veturinkuljettajasetänsä muinainen tyrä leikattiin julkisella puolella melko nopeasti. Tottakai, koska veturinkuljettajan kai vielä nykyisinkin täytyy työssään tehdä jotain muutakin kuin vain istua ohjaamossa painamassa nappia. Joten jos sairasloma ja tuottavuuden lasku uhkaa, niin julkinen terveydenhoitokin reagoi.

Omaa nilkkaani en ole edes yrittänyt näyttää julkisessa terveydenhoidossa, koska en mitenkään erityisesti nauti siitä, että minut nauretaan ulos. Yksityisen työterveyshuollon kanssa on menty. Eilen tyrmistyin totaalisesti kuin luin Omakannasta fysiatrin viime visiitistäni kirjoittaman lausunnon. Siinä sanoi: "Potilas ei pysty kävelemään normaaliin tapaan. Hän pitää kävelyä tärkeänä, koska hänellä on geeniperimänä cardiomyopathia, joka yleensä alkaa haitata 50. ikävuoden jälkeen."


Totta v*tussa minä pidän kävelyä tärkeänä, mutta käveleminen on siis ihmisessä jokin nice-to-have lisäominaisuus? Olin kuvitellut, että kävelykyky on yksi ihmisen perusominaisuuksista tai oikeuksista, joka lääkäreiden pitäisi mahdollisuuksien mukaan pystyä potilaalla säilyttämään tai sen kadottua palauttamaan. Mutta juttu on kai niin, että koska minä pystyn kyllä kävelemään työpisteen, vessan ja jääkaapin väliä ihan sujuvasti, niin olen työkykyinen ja muulla ei ole väliä. Lääkäreiden mielestä minä ilmeisesti käyn ruikuttamassa jotain extraa kuten kykyä kävellä mummovauhtia reippaammin tai jopa kykyä tanssia. Kehtaankin käydä sellaiseen lääkäreiden aikaa hukkaamassa!

Suuresti ihmetyttää kun joka paikassa toitotetaan, että harrastakaa liikuntaa, niin pysytte terveinä ja jaksatte paremmin. Mutta jos iskee jokin vamma (nilkkakanavasyndrooma tai tyrä esimerkiksi...) eikä pysty harrastamaan liikuntaa, niin se ei kiinnosta erityisemmin julkista eikä yksityistä terveydenhuoltoa niin kauan kuin ihmisen katsotaan selviävän oman ammattinsa liikunnallisista vaatimuksista, jotka nykyisin ovat aika monessa ammatissa sellaiset, että pitää pystyä nököttämään jossain asennossa tietokoneen ääressä. Voipi olla, että kyky nököttää tietokoneenkin ääressä katoaa kun selkä sanoo NAKS liikunnan puutteessa. Mutta se on sitten sen ajan murhe, lääketiede on reaktiivista eikä proaktiivista.


Kyrsii! No, tyrävyötä tiukemmalle ja hommiin! (Syntyipä nyt sitten tällainenkin sanonta) Viimeistä terveydenhoidon toimenpidettä odotellessa..










6 kommenttia:

  1. Mä en ymmärrä tota julkipuolen terveydenhuollon mollaamista. Olen yhtä käyntikertaa lukuun ottamatta saannu sieltä ,tän kymmenen vuoden aikana mitä oon sitä palvelua käyttänny, aina hyvää, ystävällistä ja nopeeta palvelua. Tässä patee myös se että niin mettä vastaa... Lekuriin mentäessä on vaan varattava aikaa ja kunnon evästä ettei verensokeri pääse liian alas ja ala kaikki vituttaan.

    Hammaslekuri oli kyllä pahalla päällä mutta arvelin syyksi rannekipua koska ranteessa oli tukiside. No, hammas hoidettiin hyvin ja nopeesti, mutta hammastarkastukseen sain ajan reilun puolen vuoden päähän. Aina yksityisvastaanottoa käyttäneenä rohkenen sanoa että sain jopa parempaa palvelua ja työnjälkeä käyttäessäni julkista puolta.

    Mutta jokasella on omakohtaset kokemukset ja jokanen tekee sen myötä omat päätöksensä. :)

    Mukavaa viikolloppua sulle sinne ja muillekin täällä blogistaniassa pyöriville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa MULLA henk koht ei olekaan kovin huonoja kokemuksia julkisesta puolesta. Mutta en kyllä haluaisi odotella yli puolta vuotta tyrän kanssa...HYKSin kardiopoli ainakin tekee parhaansa pitääkseen mut hengissä :-)

      Poista
  2. Että silleen. Lanseerasit juuri pari uutta toimivaa sananlaskua - tai siis lentävää lausetta. Tai no olivat mitä tahansa lausahduksia, niin pissalle kyllä pitäisi kaikkien päästä kärvistelemättä.
    Itse ja perheeni on saanut hyvän hoidon työterveydestä ja julkiselta puolelta - toistaiseksi ei moitittavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu kai aika paljon vaivasta tai tuurista miten menee...Kun lapsi oli pieni ja taipuvainen telomaan itseään, havaitsin, että päivystyksessä alkoi tapahtua ja vauhdilla kun marssi sinne vertavuotavan lapsen kanssa. Mietin piruuttani strategiaa, että pitää kopauttaa lapseen pieni reikä jotta saa verta esiin, sitten päivystykseen ja kun lapsi pääsee ensimmäisten joukossa paikattavaksi niin tokaisee "kun nyt kerran ollaan tässä, niin voisitteko katsoa korviin samalla kun taitaa olla korvatulehdus..." ;-)

      Poista
  3. Eutanasia vaan käyttöön meilläkin, niin saadaan tuollaiset lääkäreitä häiritsevät tapaukset siivottua pois tehokkaammin!

    Valitettavan tuttuja kokemuksia. Muistan ikuisesti, kun synnytyksen jälkeen pyysin saada apua käydä vessassa (verta menettäneenä olin niin heikko, etten voinut mennä yksin), ja tähän sain vastaukseksi, että "ei rouvalla vielä ole pissihätä", kun hoitaja oli papereistani lukenut, että olin käynyt vessassa. Just. Menin niin sanattomaksi ja suu loksahti auki, etten tajunnut vastata, että "voisiko hoitaja ystävällisesti sitten tulla myöhemmin minulle ilmoittamaan, koska minulla on se pissihätä, kun hän sen minua paremmin tietää!".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tuttu pissakokemus vähän eri muodossa. Mä en saanut keisarileikkauksen jälkeen taas kammeta itseäni sängystä ylös ilman apua ja tuntui siltä, että tars päästä vessaan. Painoin hoitajan kutsunappia x kertaa, odotin y minuuttia ja kun mitään ei tapahtunut, oli pakko alkaa kammeta itse itseään kohti vessaa. Y minuutin odotus oli liikaa ja pissathan lorahti sitten lattialle heti sängyn viereen. No, hoitaja ei kyllä ollut yhtään vihainen siivotessaan mua ja lattiaa...olinhan sentään pelastanut sängyn ;-)

      Poista