Kotimaan kesäkohteita

Mitä on kesäloma, jos ei aivan ensimmäiseksi pääse terassille kylmän oluen ääreen? No, on kai se kesäloma aina jotain, mutta Vanha Jäärä joka tapauksessa ryntäsi ensimmäisenä lomapäivänään terdekierrokselle ystäviensä kanssa. Tai ryntäsi on ehkä hiukan väärä termi kuvaamaan sitä, että matkan ensimmäiselle terassille istuin auton etupenkillä polvet erittäin tiiviisti penkin ja hansikaslokeron välissä kummipojan tempoessa päikkäreitä turvaistuimessa takanani.

Ensimmäinen terassi oli uusi ja siksi erittäin suosittu Löyly. Kuten melkein aina uusissa ravintoloissa, keittiön prosessit olivat vielä hakusessa. Ruoan tulo kesti erittäin kauan vaikkei paikka kahden-kolmen aikaan maanantai-iltapäivänä edes ollut aivan nuijalla lyöty. Tilatessa tiedusteltiin hampurilaisen kypsyysastetta ja valitsin mediumin. Hampurilaispihvi saapui lopulta kypsänä - mikä oli ihan hyvä, koska se oli lisäksi kerinnyt jäähtymään huoneenlämpöiseksi. Yhtä kylmä medium-pihvi olisi saattanut tökkiä pahasti. Ranskalaiset perunat olivat oikein hyviä.

Vessa oli mallia unisex ja sen suunnittelijat olivat ilmeisesti muumeja tai jotain muuta itse vessaa käyttämätöntä lajia. Liikennesuunnittelijathan eivät aja autoa jne...Vessan perällä oli saluunaovien takana pisuaariosasto miehille. Tämä aiheutti sen, että kyseisessä vessassa ennen käymättömät miehet jymähtivät turhaan koppijonoon naisten kanssa, koska jonon hänniltä ei pystynyt mitenkään näkemään, että peremmällä olisi pisuaareja tarjolla. Käsienpesupaikan seinässä oli peilin sijaan ikkuna. Kuka nyt edes kerkiää kurkistella ikkunasta ulos käsiä pestessään? Toivottavasti ei kovin moni, jotta kädet tulisi pestyä kunnolla ja vältyttäisiin norovirus-epidemioilta. Peilejä oli tasan yksi, alle metrin levyinen. Vessan suunnittelijat eivät olleet koskaan siis kuulleet siitäkään, että naisilla on tarve vilkaista itseään peilistä ennen vessasta poistumista. Normaalisti se hoituu käsienpesun yhteydessä, mutta nyt piti ängetä peilisumppuun erikseen.

Pääasiasta eli terasseista minulla ei ole mitään valittamista. Kerrosrakenteen ansiosta kaikkialta oli merinäköala.

Seuraavaksi pistäydyimme aika pikaisesti Hernesaaren rannassa, jonka suosiota päivittelin viime vuonna kun en itse oikein lämmennyt konseptille. Alue oli viime vuodesta entisestään laajentunut niin, että nyt siellä oli hyvinkin laajoja alueita, joista ei nähnyt merelle eikä millään lailla osannut kuvitella olevansa meren rannalla. Ja sinne tänne törkättyjä palmuja ihmettelen edelleen. Miksi palmuja? Kun Helsingistä ei - Luojan kiitos - saa millään ilveellä Torremolinosta, niin eikö palmujen tilalla voisi olla vaikka mäntyjä? Kyseinen alue olikin nyt tänä kesänä selvästi hävinnyt suosiossa Löylylle - ainakin iltapäiväkaljojen aikaan.

Sitten siirryimme bussilla keskustaan vielä muutamalle. Bussimatkailu on niin eksoottista ja jännittävää, että siitä piti ottaa oikein valokuva.

Kiitäessäni myöhemmin illalla kotia kohti bussissa pitkin Länsiväylää tunsin aidosti olevani lomalla. Miksi? Kas siksi, että yleensä käytän julkisia kulkuvälineitä vain lomamatkoilla.

Torstaina suuntasimme kohti Turkua, Naantalia ja Kustavia. Turussa mm. otatin itsestäni myötsien Lenin-sedän kanssa.

Kustavissa kävimme katsomassa sirkusta. Aivan maailmanluokan sirkusta hyvin erikoisessa rakennuksessa. Tunnelma oli hyvin intiimi, sai suorastaan pelätä, että nuorallakävelijä putoaa syliin. Jos ensi viikon loppuna aiotte liikkua Kustavin suunnalla, harkitkaa lippujen hankkimista tänne. En tosin yhtään tiedä onko niitä jäljellä. Mutta ensi vuonna sitten. Me menemme taatusti ensi vuonnakin.

Ja sitten se Naantali...Mikä on Suomen paras kesäkaupunki? Onko se Hanko? Hell no! Turku? Porvoo? Helsinki? Muu, mikä? ______ Kyllä se on kiistatta Naantali.

 Hotellimme Villa Randala

  Naantalin aurinko laskee. Eikö ole aika hyvä kuva meikäläisen ottamaksi?

Vanhassa kaupungissa ja rannassa hortoilun lisäksi kävimme opastetulla kierroksella Kultarannan puutarhassa. Kierros oli sinänsä ihan mielenkiintoinen, joskin opas hivenen turhankin puhelias. En tiedä millaista Versailles-tyyppistä ratkaisua olin odottanut, mutta olin kyllä hivenen pettynyt itse istutuksiin. Niitä ei loppujen lopuksi ollut kauhean paljoa eivätkä ne olleet erityisen näyttäviä. Sinne tänne ripotellut patsaat olivat kyllä aika hauskoja.

Nyt onkin onnistuneen reissun jälkeen palattu normilomailuun. Eli vettä tulee kuin aisaa ja ukkonen jyrisee. Nälkä kurnii kun ei pääse grillaamaan - taitaa mennä paistinpannuhommiksi. Lisää lomaraportteja joskus myöhemmin...Lämmintä elokuuta kaikille kaikkialla!