Kersa ulos ja kissa tilalle

Kieltämättä oli aika hupaisaa ja jotenkin kohtalokasta, kun perjantaina Jäärä Junior vastaanotti uuden oman (vuokra)asuntonsa avaimet ja lauantaiaamuna meidän terassillemme ilmestyi tuttavallinen kissa. Muut kissat, jotka käyttävät talomme ympäristöä hiekkalaatikkona ja täten ilmeisesti torjuvat pikkujyrsijät nurkistamme, luikkivat enemmän tai vähemmän vikkelästi karkuun jos ihminen ilmaantuu paikalle. Muta ei tämä kissa, jota emme olleet ennen nähneet. Hän kävi hinkkaamassa kylkeään kaikkiin vertikaalisiin pintoihin terassillamme, mukaanlukien meikäläisen sääret ja vaikutti siltä, että olisi marssinut omistajan elkein taloon sisään, jos olisin antanut siihen tilaisuuden. Eli terassimme ja minä olemme nyt kyseisen kissan omaisuutta. Lähetimme Jäärä Juniorille valokuvan:

"Vaihdettiin sut kissaan. Joko kohta kannetaan sun loput kamppeet pois?"

Kannettiinhan ne. Sillä välin kun Jäärä Junior pakkasi tavaroitaan isänsä kanssa, me Mr Vanhan Jäärän kanssa ahkeroimme tiukasti Juniorin vanhassa huoneessa. Ei teinimuseota meille, ei todellakaan, ei hetkeksikään! Tässä kun on ollut runsaasti aikaa valmistautua henkisesti ja fyysisesti lapsen poismuuttoon, niin ei tehnyt tiukkaakaan ryhtyä heti mittaviin uudelleenkalustamistoimenpiteisiin (liekö tuo kokonaisuudessaan yhdyssana...aika komea!).

Khh:ssa olleet kirjoituspöytä ja mankeli siirtyivät uuteen työ/askartelu/ompelu/vierashuoneeseen. Mankeli asettui Juniorin entisen itse viritellyn kirjoituspöydän päälle.

Yövieraita varten on lukemista. Jos uni ei tule, suosittelen erityisesti puuduttavan puisevaa Twilight-sarjaa. Hotellihuoneissa on aina Uusi Testamentti. Me panemme paremmaksi ja tarjoamme yövieraille luettavaksi koko Raamatun. Virsikirjakin löytyy, mutta toivomme, että yövieraat eivät innostu kovin äänekkäästi veisamaan.

Khh:sta vasta avara tuli. Samalla siitä tuli sellainen muodikas pukeutumis/riisuutumishuone, jolle taannoin naureskelin. Ei olisi kannattanut. Jakkaralla istuen voi riisua sukkia jalastaan. Suihkun jälkeen odottavat puhtaat vaatteet voi nakata vaatetelineelle. Likaiset vaatteet kätevästi jakkaran toiselle puolelle pyykkikoriin.

Ensimmäistä kertaa lähes puolen vuosisadan aikana Vanhalla Jäärällä on käänteinen säilytystilaongelma: sitä on liikaa! Olen melko varma, että oikea ratkaisu ei ole hankkia lisää tavaraa täyttämään laatikot. Pahoin pelkään, että käytännössä kaikki tyhjät kolot tulevat vähitellen täyttymään kirjoilla. No, voisi sitä ihmisellä huonompiakin harrastuksia olla kuin kirjojen ostelu.

 Yet-another 70-luvun umpipuinen uudelleen maalattu ja vetonupitettu huonekalu.

Olen elämässäni myynyt kolme huonekalua nettikirppiksellä. Kaksi niistä oli keltaisia tuoleja - totaalisia hutiostoksia. Yksi oli parvisänky, jota oli melko mahdoton uudelleensijoittaa mihinkään muuhun huoneeseen kun Jäärä Junior halusi palata normaalikorkeudelle nukkumaan. Mutta kaikki muu tavara kiertää sitkeästi huoneesta ja asunnosta toiseen. Jos tietää mistä tykkää ja ostaa kohtalaisen kestäviä tavaroita, niitä ei tarvitse koskaan myydä. Ne voivat pyöriä suljetun kierron systeemissä kunnes omistajasta aika jättää. Kestävää ja ekologista (kunnes perikunta viskoo jäämistöä kiroillen jätelavalle)!

 Aika näppärästi askartelin tämän taulun siihen nähden, että kameraa en saa pidettyä suorassa...