Hippi vai ei? Hei hei!

Kaksi viikkoa töitä loman jälkeen ja siinä sivussa vuokrakämpän metsästystä Jäärä Juniorille. Minä vilpittömästi luulin, että asunto vuokrataan siten, että otetaan yhteyttä asunnon omistajaan tai välittäjään, käydään katsomassa sitä ja jos se vaikuttaa hyvältä, allekirjoitetaan vuokrasopimus. Mutta pirkale sentään eihän noita välittäjiä varsinkaan liiemmälti kiinnosta vuokra-asuntoja välittää. Joitain kylläkin, mutta ei kaikkia. Sanon siis kuin Nasu pokeripöydässä: Puh huijaa ja kirjoitan jotain ihan höpönpöpöä kuten otsikosta voi päätellä. Siitä olisi pitänyt voida päätellä, että aiheena on väärin kuullut laulun sanat.

Ensin kuitenkin vakavampaa asiaa eli kuuluisa Papatusta pakkauksista -sarja jatkuu. Onkohan nyt menossa osa 3 vai 4...en muista itsekään enää. Jos jossain tuotteessa pakkausta uudistetaan, voimme olla luottavaisia sen suhteen, että uudistus ei ole positiivinen. Uudistus = halvemmat tuotantokustannukset ja jälki on sen mukaista. Vai mitä sanotte Becel-paketin uuden suojafolion avattavuudesta? Aukeaa kätevästi viidessä eri palassa, ennen aukesi yhtenä kappaleena.

Sitten sitä höpönpöpöä. Laulajien artikuloinnissa on usein toivomisen varaa, mutta sehän tekee musiikin kuuntelun vain hauskaksi kun kuulee jotain ihan muuta kuin mitä sanoittaja on tarkoittanut. Antti Isokangas on koonnut pari kirjaakin aiheesta: Minä suojelen sinua taiteelta ja Villejä rubiineja. Ohessa muutamia Vanhan Jäärän ja hänen tuttavapiirinsä kuulohäiriöitä musiikin alalta. Joku niistä on taidettu julkaista Antin kirjassakin, vissiin tuo Pikarakastuminen. Aiheen kuvituksena tietenkin kaikki meiltä löytyvät musiikki-instrumentit.

Kukkopilli, jolla voi soittaa Smoke on the waterin kitarariffin. Eikä sitten muuta juuri voikaan.

Tavoittelen alla olevassa kokoelmassa samanlaista otetta kuin Alivaltiosihteeri palindromirunokirjassaan Retki - Dikter, jossa jokaisella runolla on naseva otsikko, joka saattaa olla pidempi kuin itse runo. Esimerkiksi:

Vaimoni suvussa ei kruusailla
Anoppi kittaa, paatti kippona.

Tässä sitten näitä kuulohäiriöitä.

Millalla on syömishäiriö
Milla hei sun täytyy muuttuu, sun elämältäs suunta puuttuu, sä aina tartut pikkuleipään!
(Anssi Kela: Milla "...sä aina tartut tikkuun lyhimpään")

Madonnasta ei aina tiedä
I fell in love with some Pedros...
(Madonna: La Isla Bonita "I fell in love with San Pedro")

 Näillä voisi soittaa jotain muutakin kuin Smoke on the waterin - jos osaisi. Isäntä osaa, emäntä ei.

Pikarakastuminen
Suddenly it crossed my mind, I want you to be my baby!
(Terence Trent D'arby: "Sign your name across my heart...")

Keekillä on identiteettikriisi
Hippi vai ei? Hei hei!
(Cheek: Jippikayjei-hei-hei!)

Mutta mitähän hän?
Jos mun pokka pettää on se hän.
Tai mun sydämeni jättää. Mutta hän.
(Haloo Helsinki: Jos mun pokka pettää "...tai mun sydämeni jättää mut tähän")

 Nokkahuilu on kestänyt äidiltä tyttärelle. Se ei hajoa, vaikka hermostunut musikantti paiskaisi sen seinään.

Kappale sisältää tuotesijoittelua
Annoin pikkusormen - ja Veikolta Kone.
(Aki Sirkesalo: Naispaholainen "Annoin pikkusormen - se vei koko käden")

Romanttinen treffipaikka
Tule pupusein Alepaan.
(Patti Labelle: Lady Marmalade "Voulez-vous coucher avec moi?")

 Oletteko joskus ihmetelleeet miten kastanjetit asennetaan käteen? No näin!

Parhaat väärin kuullut (melko lailla tahallaan) laulunsanat IKINÄ on kuitenkin seuraavassa biisissä, jossa ranska kuulostaa ruotsilta. Jos ette ikinä ole klikanneet mitään tarjoamiani linkkejä auki, niin ihan ookoo ja älkää klikatko jatkossakaan, mutta klikatkaa tämä. Lupaan, että vaiva saa palkkansa hymynä, todennäköisesti jopa hysteerisenä hekotteluna. Dom ser farbrorn trött på marsipan ettäs tiedätte.