Maisemissa on kehumista... |
1. Ennen kuin laitat ilmoitusta mihinkään, varmista, että asunto on sellainen, että joku maksukykyinen ja luotettava ihminen haluaisi sen vuokrata. Vuokralaisiahan on tarjolla pilvin pimein, mutta et ehkä halua vuokrata asuntoa luottotietonsa menettäneille päihdeongelmaisille työttömille. Tai mistä minä tiedän, ehkä haluatkin. Minä kuitenkaan en. Jos asunto ei täytä kriteerejä sijainti, sijainti ja sijainti eli se ei sijaitse Helsingin (tai jonkun muun isohkon kaupungin keskustassa), on muilla asunnon parametreillä huomattavasti enemmän väliä. Bussipysäkkiä on vaikea siirtää tai parkkipaikkaa tai hissiä rakentaa, mutta asunnon sisäpuoliseen kuntoon voit vaikuttaa remontoimalla. Jos yrität tarjota vuokralle karmeaa murjua Hevonkuusen tuolta puolen vailla pysäköintipaikkaa, niin et todennäköisesti herätä maksukykyisten työssä käyvien ihmisten kiinnostusta.
2. Valitse ilmoituskanava huolella. Me yritimme ensin Facebookia. Sitä kautta ei ilmaantunut ensimmäistäkään maksukykyiseltä ja täysjärkiseltä vaikuttavaa hakijaa. Seuraavaksi Oikotielle. Sitä kautta alkoi tapahtua muutakin kuin ei-potentiaalisten-kandidaattien napinpainantaa (sitäkin tapahtui edelleen ankarasti). Tällä hyvin vähäisellä kokemuksella sanoisin, että käytä Oikotietä. Se riittää. Ja on myös ilmainen.
3. Panosta ilmoituksen kuviin ja tekstiin. Kuvien ei tarvitse olla mitään ammattikuvaajan ottamia ja ympäristön stailattua. Kunhan niistä saa tolkkua. On hämmästyttävää miten onnettomia kuvia ilmoituksissa on tarjolla. Tai ei kuvia ollenkaan asunnon sisäpuolelta. Eli jos ei halua vaivata poismuuttoa suunnittelevaa vuokralaista valokuvasessiolla, kannattaa ottaa asunnosta kunnon kuvat ennen ensimmäistä vuokralaista ja säästää ne myöhempää käyttöä varten. Tekstissä kannattaa rehellisesti kehua asunnon houkuttelevia puolia, olivat ne sitten mitä tahansa. Ehkä hyvät liikenneyhteydet, vuokraan sisältyvä laajakaistayhteys, vasta remontoitu kylpyhuone, mahtavat maisemat ym. Sanomattakin on selvää, että kaiken olennaisen tiedon täytyy ilmoituksesta löytyä. Me emme ensimmäisellä yrityksellä tähän pystyneet, koska Oikotie toimi hiukan epäloogisesti hissin suhteen. Talotiedoissa oli mahdollista ruksata että talossa ON hissi. Jos sitä ei ruksannut, mihinkään ei tullut näkyviin tietoa, että talossa EI ole hissiä. Joku markkinahenkisempi voi olla sitä mieltä, ettei tällaisia puutteita kannata mainostaa, mutta minusta on parempi säästää kaikkien osapuolien aikaa kertomalla kaikki olennainen heti kättelyssä. Tai siis huomattavasti ennen kättelyä. Olisi ollut melko tyhmä olo sopia esittelystä jonkun kanssa, joka olisi sitten hypellyt paikalle kainalosauvoilla ja todennut että jaa, unohtakaa koko juttu kun eihän tässä olekaan hissiä.
Kuvan laadussa ei ole kehumista, mutta keittiön koko selviää siitä kyllä |
5. Kerro miten haluat kandidaattien ottavan yhteyttä. Älä hyvä ihminen laita ilmoitukseen puhelinnumeroasi, jos et ole kykeneväinen vastaamaan puhelimen jatkuvaan pirinään. Itse laitoin vain sähköpostiosoitteeni ja pyysin ottamaan siihen yhteyttä ja kertomaan itsestään. Jotkut osasivatkin hienosti toimia tämän ohjeen mukaan ja sain lukea mitä viihdyttävimpiä kuvauksia eri ihmisten taustoista ja elämäntilanteesta. Vaihtelevan tasoisella suomen kielellä kirjoitettuna...Potentiaalisille vastasin ja tein tarkentavia kysymyksiä käyttäen 10 kysymystä visaa (katso kohta 7).
6. Googleta, leiki salapoliisia. Et saa kysyä ihmiseltä hänen poliittista, uskonnollista tai seksuaalista suuntautumistaan ja päihteiden käyttöä, mutta mikään laki ei kiellä googlettamasta sydämensä kyllyydestä. En nyt tosin tiedä mitä väliä seksuaalisella suuntautumisella olisikaan, mutta muista kuitenkin ettet saa sellaisia asioita tiedustella. Googleta myös mahdolliset suosittelijat ja työnantajat, jos ne eivät ole jotain yleisesti tunnettuja tahoja.
7. Pelaa 10 kysymystä visaa. Tarkoitus ei ole varmistaa kandidaattien yleistiedon tasoa iltapäivälehtien kysymyksillä, vaan katsoa miten he suorituvat kirjallisesti tai suullisesti seuraaviin kysymyksiin vastaamisesta. Nämä kysymykset ovat sellaisia, että niitä on laillista kysyä ja ne kattavat melko lailla kaiken olennaisen.
- asukkaiden määrä ja ikä
- etsitkö pitkä- vai määräaikaista asuntoa?
- miksi olet muuttamassa?
- tupakoitko?
- onko sinulla lemmikkejä?
- asumismuotosi tällä hetkellä?
- mitä teet elääksesi? Opiskelu/työpaikka?
- onko maksukykysi ja luottotietosi kunnossa (tarkistetaan)?
- löytyykö 2 kk takuusmaksu?
- mahdolliset suosittelijat
8. Kun olet vakuuttunut jonkun mahdollisesta soveltuvuudesta vuokralaiseksi, sovi asunnon esittely. Voit tietenkin laittaa ilmoitukseen myös jonkin julkisen näytön ajankohdan, mutta silloin et pysty tekemään niin tarkkoja havaintoja kandidaateista ja haastattelemaan heitä. Eli julkisen näytön jälkeen haluat todennäköisesti kuitenkin sopia vielä erikseen henkilökohtaisista tapaamisista. Tässä on merkittävin ero oman järjen käyttösi ja välittäjän käyttämisen välillä. On olemassa hyviä välittäjiä, jotka aidosti perehtyvät kandidaattien luonteeseen ja pärstäkertoimeen. On olemassa myös huonoja välittäjiä (en nyt mainitse erästä suurta alan toimijaa nimeltä), joita ei kiinnosta kandidaatissa mikään muu kuin se, miltä hän vaikuttaa paperilla. Ihmisellä voi olla vakituinen työpaikka ja luottotiedot kunnossa, mutta vähän juttelemalla hän saattaa paljastua kertakaikkiaan Kohtalokkaaksi Vuokralaiseksi. Itselläsi on tämä mahdollista havaita, jos hoidat homman itse.
Säilytystilan määrässä on kehumista |
10. Jos kaikki on ok, sitten vain vuokraopimusta allekirjoittamaan. Siihen liittyen pari ei-välttämätöntä vinkkiä. Sopimuspohjia löytyy netistä. Lisää apuja löytyy Suomen Vuokranantajat ry:stä, johon mekin liityimme. Sitä kautta saa myös alennusta takausvakuutuksesta, joka kannattaa tässä myös mainita. Ottamalla takausvakuutuksen, vuokralaisen ei tarvitse kaivaa kuvettaan parin kuukauden vuokravakuuden verran. Tällainen vakuutus on halvempi ottaa vuokranantajalle kuin vuokralaiselle ja vielä halvemmaksi se tulee Vuokranantajien jäsenenä. Me otimme sellaisen kun juttelimme ykköskandidaattimme kanssa ja hän sanoi, että ottaisi lainaa saadakseen vuokravakuuden kasaan. Me sitten ehdotimme, että haluatko mieluimmin maksaa 15e/kk enemmän vuokraa, jolloin me otammekin vuokratakausvakuutuksen puolestasi. Hän halusi ja näin teimme.
Olipa taas kerran pitkä juttu. Eipä tätä kukaan varmasti vain hurvitellakseen jaksanut lukeakaan, mutta onpa nyt itsellenikin laitettu ylös vinkkikokoelma kun seuraavan kerran tarvitsee vuokralaista etsiä. Toivottavasti ei tarvitse pitkään aikaan.
Tuttu juttu vuosi sitten. Me haimme Kotijoukkueen kautta, mutta panin tori.fi itse. Sieltä löytyi nykyinen vuokralainen, kotijoukkue antoi vähän alennusta, mutta huolehtivat kaikesta muusta.
VastaaPoistaNoita raha-asioiden kanssa vaikeuksissa olevia on paljon !!
Raha-asiansa sotkeneita todellakin riittää! Ilmeisesti ihmisille ei kotona enää opeteta että ei voi kuluttaa enempää kuin tienaa :-( Sitten se kummasti harmittaa muutaman vuoden päästä kun ei esim saakaan vuokra-asuntoa mistään...
Poista