perjantai 25. marraskuuta 2016

Varo mitä toivot

Tulin lähinnä vain kertomaan, että mahdolliset huhut kuolemastani ovat suht vahvasti liioteltuja. Fyysisesti olen kyllä tukevasti hengissä, henkisestä puolesta en olisi niin varma, siksi ei oikein blogijuttuja synny.

Moni tietää varmaan tunteen, kun vetää itsensä ihan piippuun töissä. Kaikki luova energia menee itse työn tekemiseen ja kaikki muu energia vastahakoisten ihmisten kanssa tappelemiseen. Oli töissä yksi aika raskas homma, joka söi kaiken energian ja vei yöunet ja lopuksi olinkin sitten kaksi viikkoa sairaslomalla. No, eihän se kaksi viikkoa mihinkään riittänyt. Töihin olen kyllä palannut, mutta haahuilen sekä töissä että kotona jonkinlaisessa puolikoomassa enkä kykene ryhtymään mihinkään vessan pesua monimutkaisempaan hommaan. Töissä minulle ei valitettavasti makseta siivoamisesta, joten jotain muuta pitäisi yrittää tehdä, mutta kun ei oikein irtoa.

 Pää ja toimisto ovat yhtä tyhjät

Sitä siis vaan tulin sanomaan, että Vanhalla Jäärällä on toistaiseksi epämääräisen kestoinen blogihiljaisuus päällä. Inspiraatiota alentaa entisestään vanha inhokkini jouluvouhotus, jonka lisäksi on tänä vuonna eräs toinenkin tosi ärsyttävä juttu, jota harjoittanevat pääosin samat ihmiset, jotka vouhkaavat joulusta. Tänne Etelä-Suomeenhan satoi muutama viikko sitten ihan reilusti lunta. Jotkut ilahtuivat siitä kovasti. Minä en. Sitten se suli pois ja ne lumen ystävät jaksavat kitistä joka ikinen päivä, että onpa kamalaa kun se lumi suli pois. Oikeastiko olisi hyvä juttu, että lunta olisi viisi kuukautta vuodesta? Näinhän voisi pahimmillaan käydä jos lumi tulee marraskuun alussa ja sulaa maaliskuun lopussa. 5/12 kuukautta vuodesta talvea!!?? Jos tämä on ihana ajatus, niin kuin joillekin tuntuu olevan, niin muuttakaa nyt ihmeessä sitten vaikka Huippuvuorille, Grönlantiin tai Siperiaan!  Jos tämä ei ole ihana ajatus, niin varo mitä toivot, saatat saada sen.

Ei mulla sen enempää. Instagramissa olen vähän vahvemmin hengissä.

12 kommenttia:

  1. Tsemppiä sinne ja hyvää viikonloppua! Lähde vaikka piristymään Parolan aseman joulumarkkinoille, sinne meinasin minäkin huomenna suunnistaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin en siis uskp, että Parolassa mitäön jouluhössötystä on, kädentaitoja kylläkin, jouluhöösäystä en minäkään jaksa :)

      Poista
    2. Kiitos! Parola on ihan hyvä idea sinänsä, ei vaan taida keritä. Huomenna 1 v 4 kk ikäinen kummipoika piristää mua :-)

      Poista
    3. Sellainen tekijöidensä taidonnäyte voittaa kaiken maailman Parolat mennen tullen, pitäkää hauskaa!

      Poista
  2. Meillä ei hössötetä joulua kovin paljon. Kaikki laatikot ja leivonnaiset osta lähetystorin myyjäisistä. Lahjaksi eka kertaa siirrään rahat lasten tilille. Saavat ostaa mitä haluavat, itse :) Sukkia yritän tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin oon ylittänyt itseni ja kutonut muutamat sukat :-)

      Poista
  3. No kuule, vessaa pestessä täytyy tietää mitä tekee ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Valitettavasti mun palkkaduunissa pitäisi tietää vielä vähän enemmän ;-)

      Poista
  4. No voi!! On kyllä monimutkaista päästä tuosta kierteestä ulos, mutta toivottavasti vyyhti ratkoontuu jostain päästä, joskus. Älähän ota jouluvouhotuksestakaan stressiä, onneksi voi valita, miten sitä itse kukin valmistelee vai valmisteleeko lainkaan. Podin viime vuosina putkeen hirveää jouluärsytystä, mutta nyt tuntuu, että olen mahdollisesti jotenkin päässyt sen yli: ei niin, että alkaisin vouhottaa, vaan niin, että projisoin kaiken energiani hyvän ruuan valmistamiseen ja joulusta nauttimiseen omalla tavallani. Ihan sama, miten muut tai mitä ovista ja ikkunoista joulun nimissä tuputetaan. Saan suurta tyydytystä joka kerta, kun huomaan kieltäytyväni jostain joulua tuputtavasta yksityiskohdasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä joulusta todellakaan ota stressiä! Mä vaan ärsyynnyn niistä, jotka hihhuloi siitä vuosi toisensa jälkeen niin kuin eivät olisi koskaan ennen joulua viettäneet. Mä en tunnu pääsevän omasta jouluärsytyksestäni ikinä yli. Kyllä tää tästä joskus joulun jälkeen... :-)

      Poista
  5. Voi sentään! Tiedän tuon kaiken energian tyhjiin pumppaamisen valitettavan hyvin. Onneksi tämä syksy on ollut minulla kevyempi (oma valinta). Sinun ei auta kuin nyt huilata ja antaa muiden hössöttää. Sekä lumesta että joulusta :)
    Itsellä jouluhössötykset ennen vanhaan jäivät aaton aatolle ja mitä silloin ei ehtinyt tehdä, sitä ei tehty. Nyt Pikkuapulaisen kanssa on vähän toisenlaista. Jotain pientä on pakko hössöttää - omalla tavallamme :)
    Jaksuja ja pidä itsestäsi huolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yön aikana olikin taas tullut mun riemukseni vähän lunta, hohhoijaa...iloni kesäkukkkien virkoamisesta jäi lyhytaikaiseksi ;-)

      Poista