Varo mitä toivot

Tulin lähinnä vain kertomaan, että mahdolliset huhut kuolemastani ovat suht vahvasti liioteltuja. Fyysisesti olen kyllä tukevasti hengissä, henkisestä puolesta en olisi niin varma, siksi ei oikein blogijuttuja synny.

Moni tietää varmaan tunteen, kun vetää itsensä ihan piippuun töissä. Kaikki luova energia menee itse työn tekemiseen ja kaikki muu energia vastahakoisten ihmisten kanssa tappelemiseen. Oli töissä yksi aika raskas homma, joka söi kaiken energian ja vei yöunet ja lopuksi olinkin sitten kaksi viikkoa sairaslomalla. No, eihän se kaksi viikkoa mihinkään riittänyt. Töihin olen kyllä palannut, mutta haahuilen sekä töissä että kotona jonkinlaisessa puolikoomassa enkä kykene ryhtymään mihinkään vessan pesua monimutkaisempaan hommaan. Töissä minulle ei valitettavasti makseta siivoamisesta, joten jotain muuta pitäisi yrittää tehdä, mutta kun ei oikein irtoa.

 Pää ja toimisto ovat yhtä tyhjät

Sitä siis vaan tulin sanomaan, että Vanhalla Jäärällä on toistaiseksi epämääräisen kestoinen blogihiljaisuus päällä. Inspiraatiota alentaa entisestään vanha inhokkini jouluvouhotus, jonka lisäksi on tänä vuonna eräs toinenkin tosi ärsyttävä juttu, jota harjoittanevat pääosin samat ihmiset, jotka vouhkaavat joulusta. Tänne Etelä-Suomeenhan satoi muutama viikko sitten ihan reilusti lunta. Jotkut ilahtuivat siitä kovasti. Minä en. Sitten se suli pois ja ne lumen ystävät jaksavat kitistä joka ikinen päivä, että onpa kamalaa kun se lumi suli pois. Oikeastiko olisi hyvä juttu, että lunta olisi viisi kuukautta vuodesta? Näinhän voisi pahimmillaan käydä jos lumi tulee marraskuun alussa ja sulaa maaliskuun lopussa. 5/12 kuukautta vuodesta talvea!!?? Jos tämä on ihana ajatus, niin kuin joillekin tuntuu olevan, niin muuttakaa nyt ihmeessä sitten vaikka Huippuvuorille, Grönlantiin tai Siperiaan!  Jos tämä ei ole ihana ajatus, niin varo mitä toivot, saatat saada sen.

Ei mulla sen enempää. Instagramissa olen vähän vahvemmin hengissä.