Morsiamen äiti ottaa nyt kahvia

Viime lauantaina monet lapset ja nuoret päättivät jonkin koulun tai luokan. Blogia seuranneilla ei ole ehkä jäänyt huomaamatta, että Vege Jäärän ylioppilasjuhlat olivat kovasti suunnitteilla. Vege Jäärä painoi valkolakin päähänsä ja juhlat on onnistuneesti juhlittu, ketä kiinnostaa enää? No, vaikkei teitä kiinnostaisi pätkän vertaa, niin tässä teille kuitenkin pieni yo-juhlakatsaus kun Vege Jääräkin ystävällisesti lupasi, että hänestä saa julkaista kuvia.

Lakitustilaisuuden ohjelma oli sangen musiikkipainotteinen ja hienoiset kauhunväreet kulkivat lävitseni, kun huomasin, että ensimmäisenä ohjelmanumerona oli muutaman oppilaan (ja musiikinopettajan) tulkinta Queenin kappaleesta Who wants to live forever. Queenin musiikin laulamisesta ei Freddie Mercuryn jälkeen ole suoriutunut kunnialla kuin yksi ihminen ja hän - Adam Lambert - esiintyikin Queenin kanssa Kaisaniemen puistossa lakkiaisjuhlaa edeltävänä iltana. Kuinka ollakaan, seuraavana päivänä löytyi toinen kunniakkaasti Freddie Mercuryn saappaat täyttävä ihminen ja hän esiintyi Pohjois-Tapiolan lukion päättäjäisjuhlassa. En mainitse neitokaisen nimeä, koska en tiedä toivooko hän laulutaitoaan mainostettavan internetissä, mutta oli kyllä käsittämätön suoritus.

Käsittämätön suoritus itseltäni oli, että suoriuduin Suvivirrestä ja Gaudeamus igiturista äänen värisemättä ja kyynelenkään vuotamatta. Minusta on taitanut vanhemmiten tulla kovis. Huomaa kylmänviileä olemukseni aurinkolasien takana.

Koululta säntäsimme Mr Vanhan Jäärän kanssa pakkaamaan kakkuja ym autoomme ja porhaltamaan kohti Vege Jäärän isän residenssiä, jossa juhlat pidettiin. Kakut kyydissä ajoimme noin viisi minuuttia, sitten minä hihkaisin:"Lahja unohtui!", Mr Vanha Jäärä tempaisi u-käännöksen ja niin päin pois. Meillä oli oikein lista kaikesta mitä piti ottaa mukaan, mutta päiväsankarin lahja tai kortti eivät olleet listalle päätyneet.

Kun juhlissa on pöytä katettu ja emäntä tai isäntä huhuilee, että käykääpä ottamaan, kumpi on mielestänne oikea toimintatapa:
a) suunnistat oitis reippaasti kohti pitopöytää tarkkaillen sen verran kanssaihmisiä, ettet vahingossa taklaa Hilma-tätiä tai juutu ladonovimaisen Ville-serkun kanssa oviaukkoon
b) olet kuin et olisi kuullut koko kutsua ja kyräilet silmäkulmastasi muita ihmisiä ja kyttäät, että suurin osa porukasta lähtisi pöytää kohti ennen sinua, jottei kukaan vaan luule sinua ahneeksi tai porukan vanhimmaksi. Odotat, että emäntä esittää kutsun vähintään kolme kertaa ja hänen ääneensä on hiipinyt pieni vitutus, ennen kuin suvaitset suunnistaa kohti pitopöytää

Minusta toimintapa a) osoittaa enemmän kohteliaisuutta juhlan järjestäjiä kohtaan. Joten kun mummut ja mummit alkoivat kyräillä toisiaan, minä ponnahdin pystyyn kuin vieteriukko ja ilmoitin reippaasti:"Morsiamen äiti lähtee nyt ainakin ottamaan sapuskaa!" Jopas oli tunnelmaa keventävä freudilainen lipsahdus parhaasta päästä. "Morsiamen" äiti hihitteli lautastaan lastatessaan ylioppilaan parhaalle ystävälle että "Sä oot sitten vissiin kaaso!" Sulhasta ei näkynyt. Morsian - eiku ylioppilas - leikkaa tässä kakkua ihan itsekseen.

Tämän kummempia kohokohtia juhlissa ei ollut. Normikekkerit siis. Ylioppilas ja juhlaväki olivat tyytyväisiä.

Jääräpariskunnan värkkäämät lohileivät saivat perinteiseen tapaan runsaasti kehuja, joten ruokablogataanpa hetki ja jaetaanpa teillekin helppous-herkullisuus-suhteeltaan loistavan suolaisen juhlaherkun ohje. Maistuvat myös joustaville vegaaneille kuten Vege Jäärälle.

200g maustamatonta Valio Viola-tuorejuustoa
120 g smetanaa
150g kylmäsavulohta
kuivattua tilliä
sitruunamehua
ruisleipää, esim Real

Sekoita tuorejuusto ja smetana. Turauta sekaan hiukan sitruunamehua ja runsaasti tilliä. Silppua kala sekaan, tämä onnistuu parhaiten saksilla (ja on helppo nakittaa miehen tehtäväksi). Sekoita ja plätki pienten ruisleipien päälle. Neljään osaan leikattu Real-leipä toimii testatusti hyvin.

Näin meillä.