Ikkunanpesuvertailu

Enpä voisi kutsua itseäni Vanhaksi Jääräksi, jos olisin ensimmäisten joukossa ostamassa uusia hilavitkuttimia ja kokeilemassa uusia menetelmiä ja kikkakolmosia milloin mihinkin asiaan.

Ikkunanpesun suhteen olen kuitenkin aina ollut jollain lailla uudistusmielinen, sillä mielestäni perinteinen menetelmä, jossa vesi pyyhitään ikkunasta kuivauslastalla, jota laapaksi meillä  kutsutaan, on ihan sieltä paikasta minne päivä ei paista. Siksipä meillä on käytetty ikkunanpesusuihketta ja talouspaperia välttääksemme likavesilätäköitä lattialla. Muistaakseni viime vuonna nuoremman kummipoikani äiti alkoi hehkuttaa Kärcherin ikkunapesuria tai tarkemmin sanoen ikkunakuivainta. Sen verran Jäärä tässä kuitenkin ollaan, että meni vuosi ennen kuin rohkaistuin lainaamaan kyseistä laitetta. Kolmen ikkunan testipesun jälkeen totesimme Mr Vanhan Jäärän kanssa kuin Jorma Uotinen tanssituomarina: Ei huono. Ostimme siis oman.

Koska meillä on nyt kokemusta kahdesta eri ikkunanpesumenetelmästä, aion suorittaa näiden vertailun ekologisessa ja rahallisessa mielessä.

Lähtöparametrit:

• Ikkunat pestään kerran vuodessa. Jotkut ihmiset väittävät pesevänsä ne kaksi kertaa vuodessa, mutta uskoakseni 85% heistä valehtelee. 5% ihmisistä on kokenut niin traumatisoivan lapsuuden, että he pesevät ikkunat useita kertoja vuodessa. Sinkkumiehet eivät pese ikkunoita koskaan, heidän äitinsä käyvät pesemässä poikansa ikkunat noin kerran viidessä vuodessa. Joten keskimäärin voidaan hyvin olettaa, että ikkunat pestään kerran vuodessa.
• Tarkasteluajanjakso on 10 vuotta.
• Pestäviä ikkunoita on keskikokoisen perheasunnon verran. Ei yksiö eikä kartano vaan suurinpiirteinen sellainen tönö kuin meillä.

Menetelmä 1: Suihke ja talouspaperi

Yhdellä pesukerralla kuluu 2 rullaa talouspaperia ja 1 dl suihketta. Talouspaperirullan oletushinta on 50 senttiä ja 500 ml pesuainepullon 4 euroa. Yhden pesukerran hinta on siis 1,80 e ja kymmenessä vuodessa kustannukset nykyrahassa 18 e.

Menetelmä 2: Perinteinen pesu ja kuivaus Kärcherillä

Yhdellä pesukerralla kuluu tiskiainetta niin mitättömän vähän, ettei sitä lasketa. Ämpäriä ja mikrokuituliinaa katsotaan käytettävän muuhunkin, joten niille ei tarvitse laskea hintaa. Kärcherin kuivain maksoi 59 euroa. Kymmenen vuoden aikana yhden pesukerran hinnaksi tulee siis 5,90 euroa.

Mutta: kestääkö Kärcher 10 vuotta? Muoviosat haurastuvat vanhuuttaan ja moottori laukeaa? Uuden kumin joutuu todennäköisesti kuitenkin ostamaan laappaosaan, sen hinta ei ole tiedossa. Eli menetelmä 2 on rahallisesti selkeä häviäjä.

Entäpä kumpi on ekologisempi menetelmä? En osaa yhtään sanoa kumman valmistamiseen menee enemmän energiaa ja vettä ja kumpi tuottaa enemmän hiilidioksidia: Kärcherin vai 20 talouspaperirullan ja pesuaineputelin. Veikkaisin, että Kärcherin valmistaminen rasittaa luontoa pahemmin, varsinkin kun samassa paketissa tuli mukana myös turhake: ikkunanpesin. Pieni puteli, johon oli tarkoitus kiinnittää jonkinlainen pikkuruinen pesinosa ja ladata puteli pesuaineella. Aivan älyvapaa härpäke, jonka nakkasin suoraan roskikseen, kuten muutkin tuntemani Kärcherin omistajat ovat tehneet. Tämäkin vielä huomioiden, Kärcher taitaa ottaa raskaasti takkiinsa ekologisella osastolla. Etenkin jos se laukeaa alle kymmenessä vuodessa, jota nykyelektroniikkaa käyttäneenä pidän melko todennäköisenä. Talouspaperia käyttäessä ei tarvitse tällaisia asioita miettiä.

Vaan kumpi on parempi menetelmä? No, miksipä luulette, että ostimme sen Kärcherin. Kyllä se on hyvä eikä jää raitoja ikkunoihin. Yllättävää, mutta totta. Ekologiset näkökohdat huomioiden en kuitenkaan suosittele sen ostamista vaikka itse siihen hurahdinkin. Ei auta kuin toivoa Kärcherille pitkää ikää. En todellakaan ala pestä ikkunoita useammin saadakseni hintaa per pesukerta laskettua!

Ikkunoiden pesu voi muuten olla jännittävää, suorastaan pelottavaa. Mitä teette, jos tuuletusikkunan takaa löytyy tällainen:

Ehkäpä suljette ikkunan ja alatte odottaa pakkasia. Näin ainakin meillä toimittiin. Tosin tämä tapahtui jo viime vuonna, pesä on nyt onnellisesti poistettu.