lauantai 18. kesäkuuta 2016

Ikkunanpesuvertailu

Enpä voisi kutsua itseäni Vanhaksi Jääräksi, jos olisin ensimmäisten joukossa ostamassa uusia hilavitkuttimia ja kokeilemassa uusia menetelmiä ja kikkakolmosia milloin mihinkin asiaan.

Ikkunanpesun suhteen olen kuitenkin aina ollut jollain lailla uudistusmielinen, sillä mielestäni perinteinen menetelmä, jossa vesi pyyhitään ikkunasta kuivauslastalla, jota laapaksi meillä  kutsutaan, on ihan sieltä paikasta minne päivä ei paista. Siksipä meillä on käytetty ikkunanpesusuihketta ja talouspaperia välttääksemme likavesilätäköitä lattialla. Muistaakseni viime vuonna nuoremman kummipoikani äiti alkoi hehkuttaa Kärcherin ikkunapesuria tai tarkemmin sanoen ikkunakuivainta. Sen verran Jäärä tässä kuitenkin ollaan, että meni vuosi ennen kuin rohkaistuin lainaamaan kyseistä laitetta. Kolmen ikkunan testipesun jälkeen totesimme Mr Vanhan Jäärän kanssa kuin Jorma Uotinen tanssituomarina: Ei huono. Ostimme siis oman.

Koska meillä on nyt kokemusta kahdesta eri ikkunanpesumenetelmästä, aion suorittaa näiden vertailun ekologisessa ja rahallisessa mielessä.

Lähtöparametrit:
  • Ikkunat pestään kerran vuodessa. Jotkut ihmiset väittävät pesevänsä ne kaksi kertaa vuodessa, mutta uskoakseni 85% heistä valehtelee. 5% ihmisistä on kokenut niin traumatisoivan lapsuuden, että he pesevät ikkunat useita kertoja vuodessa. Sinkkumiehet eivät pese ikkunoita koskaan, heidän äitinsä käyvät pesemässä poikansa ikkunat noin kerran viidessä vuodessa. Joten keskimäärin voidaan hyvin olettaa, että ikkunat pestään kerran vuodessa.
  • Tarkasteluajanjakso on 10 vuotta.
  • Pestäviä ikkunoita on keskikokoisen perheasunnon verran. Ei yksiö eikä kartano vaan suurinpiirteinen sellainen tönö kuin meillä.
Menetelmä 1: Suihke ja talouspaperi


Yhdellä pesukerralla kuluu 2 rullaa talouspaperia ja 1 dl suihketta. Talouspaperirullan oletushinta on 50 senttiä ja 500 ml pesuainepullon 4 euroa. Yhden pesukerran hinta on siis 1,80 e ja kymmenessä vuodessa kustannukset nykyrahassa 18 e.

Menetelmä 2: Perinteinen pesu ja kuivaus Kärcherillä


Yhdellä pesukerralla kuluu tiskiainetta niin mitättömän vähän, ettei sitä lasketa. Ämpäriä ja mikrokuituliinaa katsotaan käytettävän muuhunkin, joten niille ei tarvitse laskea hintaa. Kärcherin kuivain maksoi 59 euroa. Kymmenen vuoden aikana yhden pesukerran hinnaksi tulee siis 5,90 euroa.

Mutta: kestääkö Kärcher 10 vuotta? Muoviosat haurastuvat vanhuuttaan ja moottori laukeaa? Uuden kumin joutuu todennäköisesti kuitenkin ostamaan laappaosaan, sen hinta ei ole tiedossa. Eli menetelmä 2 on rahallisesti selkeä häviäjä.

Entäpä kumpi on ekologisempi menetelmä? En osaa yhtään sanoa kumman valmistamiseen menee enemmän energiaa ja vettä ja kumpi tuottaa enemmän hiilidioksidia: Kärcherin vai 20 talouspaperirullan ja pesuaineputelin. Veikkaisin, että Kärcherin valmistaminen rasittaa luontoa pahemmin, varsinkin kun samassa paketissa tuli mukana myös turhake: ikkunanpesin. Pieni puteli, johon oli tarkoitus kiinnittää jonkinlainen pikkuruinen pesinosa ja ladata puteli pesuaineella. Aivan älyvapaa härpäke, jonka nakkasin suoraan roskikseen, kuten muutkin tuntemani Kärcherin omistajat ovat tehneet. Tämäkin vielä huomioiden, Kärcher taitaa ottaa raskaasti takkiinsa ekologisella osastolla. Etenkin jos se laukeaa alle kymmenessä vuodessa, jota nykyelektroniikkaa käyttäneenä pidän melko todennäköisenä. Talouspaperia käyttäessä ei tarvitse tällaisia asioita miettiä.

Vaan kumpi on parempi menetelmä? No, miksipä luulette, että ostimme sen Kärcherin. Kyllä se on hyvä eikä jää raitoja ikkunoihin. Yllättävää, mutta totta. Ekologiset näkökohdat huomioiden en kuitenkaan suosittele sen ostamista vaikka itse siihen hurahdinkin. Ei auta kuin toivoa Kärcherille pitkää ikää. En todellakaan ala pestä ikkunoita useammin saadakseni hintaa per pesukerta laskettua!

Ikkunoiden pesu voi muuten olla jännittävää, suorastaan pelottavaa. Mitä teette, jos tuuletusikkunan takaa löytyy tällainen:


Ehkäpä suljette ikkunan ja alatte odottaa pakkasia. Näin ainakin meillä toimittiin. Tosin tämä tapahtui jo viime vuonna, pesä on nyt onnellisesti poistettu.

24 kommenttia:

  1. Mul on sen 'laapan' mallinen pötkylä, missä on mikrokuitupötkylä päällä. Sillä pesen, lastalla nyin enimmät vedet pois ja loput sanomalehden mytyllä. Kirkasta tulee eikä jää raitoja.

    Pesen ikkunat keväällä ja syksyllä, 54 pestävää pintaa. Jaksan pestä 1-2 ikkunaa/per päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos musta tulee joskus niin raihnainen etten jaksa pestä kaikkia ikkunoita kerralla, niin taitaa jäädä ikkunat pesemättä koko loppuelämän ajaksi. Tai sitt tarvis opetella uusi "pikkuhiljaa"-elämänasenne. Saattaa olla että noutaja tulisi ennen kuin sen kerkiää oppia...

      Poista
  2. Meillä pestään kerran vuodessa tuolla sinun vaihtoehto I:llä, kun olen miehen nauranut sanomalehtineen ja laappoineen pihalle - ja sitten huutanut takaisin auttamaan minua iskien talouspaperirullan kouraan. Enpä taida tuota konetta ostaa, vaikka niin kettumaista hommaa ikkunanpesu kyllä on. En vaan usko, että se koneellisesti muuttuisi yhtään sen kivammaksi ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä se hauskaa ole koneenkaan kanssa. Ja se karmien pesu vasta tylsää on, siihen saisi joku keksiä jonkun koneen tai kikkakolmosen!

      Poista
  3. Mulla on vissiin ollu traumaattinen ikkunanpesulapsuus. Asuttiin kaupungin keskustassa ja silloin esihistoriallisilla 1950-1960-luvuilla kaupungit lämpisivät sellaisella aineella kuin 'koksi' (joka siis on jonkunlaista lämmitykseen tarkoitettua paranneltua hiiltä, nuoremmille tiedoks, ettei tarvi googlailla). Koksiautot toivat sitä kadun varteen valtavat määrät ja se lapioitiin luukuista kellariin, jossa se sit poltettiin. Hiukka oli pienhiukkasia ilmassa... ikkunoiden väleissä oli aina paksu musta kerros hiilipölyä, siis sellainen sentin paksuinen, ei mikään häivähdys. Vaikka oli toki liimapaperit ikkunanrakojen päällä lämmityskaudella, tosin vissiin vedon takia, mut ei ne pölyä estäneet.

    Asuimme vanhan kivimuurin ylimmässä, neljännessä kerroksessa. Huonekorkeus oli suuri, joten ihan matalalla ei oltu. Asunto oli iso, ainakin 20 ikkunaa. Salin ja ruokasalin erkkereissä oli koristeelliset yläikkunat, sellaisia pieniä ristikoita. Niitä ei saanut auki. Ne pestiin ulkopuolelta niin, että Martta (tarmokas siivoojamme) seisoi ikkunalaudalla ulkopuolella, piti alaikkunoiden välikarmista toisella kädellä kiinni ja toisella kädellä rätin kanssa kurkotteli ja pesi niitä pieniä koristeruutuja. Siis neljännen kerroksen peltisellä ikkunalaudalla talon ulkopuolella. Äiti voihki vieressä ja hoki, ettei niitä tarvi pestä, ei sinne ylös kukaan katso ja tule pois sieltä tippumasta. Martta ei kieltäytyi kuuntelemasta ja totesi tiukasti, että kyllä ikkunat pitää pestä!

    Elämäni kymmenen ensimmäistä vuotta asuttiin tässä asunnossa. Sen jälkeen ikkunan pesu on kaikissa seuraavissa lukaaleissa ollut hämmentävän vähäistä, nopeaa ja helppoa, joten saatan yhä pestä ikkunoita hyvinkin usein, kolme kertaa vuodessa nyt kumminkin aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ziisös sitä Marttaa, hurja nainen ollut! Ja kiitos tästä tarinasta ylipäätään. Jos on joskus joutunu pesemään ristikkoikkunoita, niin tavallisten ikkunoiden peseminen tuntuu varmasti suorastaan leppoisalta :-)

      Poista
  4. Minulla on ollut kolme vuotta toi helavetkutin käytössä. Tykkään kovasti, ei valu kuravesi pitkin tapettia ja lattiaa. Imee hyvin, pesen tolla aineella mikä tuli ton koneen mukana, ihan normaalilla lastalla jossa on pesusieni kiinni. En käytä tota pullo+lasta juttua.
    Kannatan ostosta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, sulla on ainakin kolme vuotta siis toiminut tuo laite. Hyvä, oletan siis ettei se ihan heti hajoa - siis komerossa maatessaan ;-)

      Poista
  5. Kerran vuodessa. Äitini on (omien sanojensa mukaan "ennakkoperinnöksi") pessyt parina viime vuonna meidän ikkunat. Ei ihan kaikkia, mutta pääosan. Aika rautainen mummi. Tulee tänne polkupyörällä 25 kilometrin päästä, pesee ikkunat ja polkee takaisin kotiin...
    Osittain kyllä olen pessyt itse, meillä noita ikkunoita riittää - en ole viitsinyt edes laskea kuinka paljon niitä on. Silloi tällöin ennen joulua saan jonkinlaisen puuskan ja pesaisen pahimmat, jos on kelejä.
    Tympeetä hommaa anyhow.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, äitini pesee Kärcherillä minä perinteisesti. En ole jaksanut perehtyä laitteeseen.

      Poista
    2. Hauska ennakkoperintö :-) Mä en 25 kilsan pyöräilyn jälkeen jaksais pestä enää yhtään ikkunaa, todella rautainen mummi!

      Poista
  6. Huhhuh, ikkunoiden pesu on kyllä jokakeväinen raskas urakka. Onneksi jo takana tältä vuodelta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Sitten vaan voimia keräämään ensi vuoden urakkaa varten :-)

      Poista
  7. Liityin äsken blogisi jäseneksi/lukijaksi.
    Voisit liittyä myös minun blogini jäseneksi, olisi kiva saada uusia blogituttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos liittymisestä ja kutsusta! Mä en kuitenkaan tasapuolisuuden vuoksi ole jäsenenä missään blogissa, seurailen blogeja ihan randomilla. Laitan sun blogin korvan taakse :-)

      Poista
  8. Hih. Mä oon kans noin joka vuosi pähkäillyt tuota hilavitkutinta. Ja aina päätynyt siihen, että turha vehje kumminkin :D Ja nyt onkin niin paljon vähemmän ikkunoita, etten taida pohtia tarvitsemusta senkään takia.

    Mä pesen etikka + fairyvedellä ja kuivaan sanomalehdellä. Kirkasta ja rajatonta tulloo. Kerran vuodessa vaan mäkin hoitelen kaikki ikkunapinnat, ei jaksa nähdä enempää vaivaa :) Muutaman kerran kylläkin pesen välissä sisäpuolen pintoja, joita kissat nokkii nenällään tai lätkii tassuilla. Mutta sitäkin vasta kun länttien ärsytyskynnys on riittävästi ylittynyt..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taas on pidemmän aikaa ihmetellyt mitä se etikka auttaa ikkunanpesussa. Piti oikein googlettaa, ei selvinnyt. Pikku tilkka etikkaa ämpärillisessä vettä ei uskoakseni "kumoa" kovin kalkkipitoista vettä. Ja jos vesi ei ole kovin kalkkipitoista niin mihin sitä etikkaa tarvitaan...? Mutta ehkä tämä ei ole syy, vaan Marttojen sivuilla sanoi, että "etikka kiillottaa". Ei tosin suoraan ikkunanpesun yhteydessä tätä mainittu. Mutta okei, insinööri vaan haluaisi tietää mihin perustuu etikan kiillottava vaikutus :-)

      Poista
    2. Kirkastukseen :)) Sitä en kyllä tiedä, miten se ”toimii”, mutta ainakin oman kokemuksen mukaan pelittää. Lopputulos on ollut kirkkaampi ja parempi etikka-fairylla kuin ikkunanpesuaineella. Tosin lorautan sitä etikkaa vähän enemmän kuin pikku tilkan :D

      Poista
    3. Eikös jollain kristittyjen alalajilla oo kirkastusjuhlia? Siellä varmaan läträtään etikalla ;-)

      Poista
    4. :D :D

      Hehee, kaikki lienee mahdollista :D

      Poista
  9. 😊😊 Mä pesen ikkunat keskimäärin kerran neljässä vuodessa, jos nään sormen jälkiä tai muuta sotkua ikkunas niin pyyhin vain sen kohdan pois.Voisin muuten tänä kesänä pestä ne......😊😨😴

    VastaaPoista
  10. Hyvä tuo että ei se likavesi pääse joka paikkaan. Meillä ikkunapesu varmaan tehdään ammattilaisen puolesta tänä vuonna, meillä ei yksinkertaisesti aika riitä! Pitäisi hieman vaihtoehtoja katsella meidän suunnalta. Sitten itse pitää semmoista yleistä siivoa yllä sen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, sujuishan se kuivaus lastallakin, mutta kun vesi valuu pitkin lattioita...Meillä on suurin homma siirtää iso senkki viherkasveineen pois olohuoneen ikkunoiden edestä, siinä ei ammattilaisten palkkaaminen auta :-D

      Poista