Joillakin ihmisillä tämä epäonnistumisten korostaminen kohdistuu omiin saavutuksiin. Hyvä, mutta vähemmän tunnettu, esimerkki tästä ovat Mr Vanha Jäärä ja hänen äitinsä. Pojalle kyllä sattuu ja tapahtuu näitä esiteltäviä epäonnistuneita kohtia huomattavasti enemmän kuin äidilleen, joka esim. tekee käsitöitä sangen verkkaiseen tahtiin. Vai mitä sanotte pojalle vuonna 2013 synttärilahjaksi annetuista villasukista, joiden neulominen oli alotettu 80-luvulla?
Tällaisin kuvin ulkopuolinen urheilutoimittaja tai Mr Vanha Jäärä itse esittelisivät meidän vastavalmistunutta keittiötämme.
Olohuoneen ja keittiön lattioiden rajalista kärsi merkittäviä vaurioita kun yritimme voimalla ilman järkeä survoa pakastinta paikalleen. Lopulta Mr Vanha Jäärä teki merkittävän innovaation: tyhjennetään pakastin ja survotaan sitten. Tyhjä pakastin liikkui huomattavasti helpommin, mutta vahinko oli jo tapahtunut.
Voisi luulla että asentajat olivat pätkässä kun asensivat listaa pätkissä, mutta emme olleet. Kyllä tuon saumakohdan huomaa kun oikein esittelee. Kuvassa näkyy myös keittiötoimittajan ainoa merkittävä epäonnistuminen, tason päätylistan kulmasta puuttuu pala. Onneksi se uppoaa tuohon samaan pätkälistanurkkauskatastrofiin.
Tämän pyllähdyksen huomaaminen vaatii jo notkeaa niskaa ja tarkkaa silmää. Entinen jääkaapin vieressä ollut päätylevy ulottui kattoon asti, uusi ei. Katso kattoon ja kauhistu.
Tästä palikkatehtävästä saamme kiittää talon alkuperäisiä rakentajia, jotka eivät vaivautuneet tähtäämään liesikuvun hormia kovinkaan lähelle seinää. Itse asiassa tuo palikka on kyllä onnistunut niin hyvin kuin vain amatöörirakentajilta voi onnistua, mutta ei se mikään varsinainen kaunistus ole silti.
Entisten kaappien sokkelit olivat erilaiset ja osuivat hieman eri kohtaan kuin uudet kaapit. Niinpä lattiaan jäi erilaisia koloja kaappien eteen ja viereen. Sen korjaamiseen tarvittiin listaa. Onneksi rautakauppojen listavalikoima on moninainen, joskin hintava. Niitä ilmeisesti tehdään juuri tällaisten amatöörien jälkien peittelyä (ja sillä rahastamista) varten. Oikealla näkyy vielä pieni kolo, jota ei saatu peitettyä, voivoivoivoi...
Kaikkein leveimmän kolon peittämiseen tarvittiin peräti kahta erilaista listaa, mutta niitähän tosiaan onneksi rautakaupasta löytyy.
Kaksikaan sähköinsinööriä ei pysty suunnittelemaan pistorasioiden paikkoja siten, ettei tarvittaisi jotain jatkojohtovirityksiä. Tässä jatkopätkä mikroaaltouunille.
Yläkulmakaapin oven asentaminen meinasi tyssätä heti alkuunsa kun emme pystyneet uskomaan että 40cm leveä ovi on mahdollista tunkea 38cm leveään aukkoon. Soitto keittiöliikkeeseen kuitenkin vakuutti meidät siitä että on se mahdollista. Viereisiä ovia piti vain hieman säätää. Kuvassa oikeanpuoleista ovea on siirretty vieläkin enemmän oikealle pahvin avulla.
Siinäpä oli tämä vapaaohjelma pyllähdysten kautta esiteltynä. Lopputulos on kokonaisuutena kuitenkin mitalin arvoinen, ainakin omasta mielestämme. Muiden mielipiteillä ei oikeastaan ole väliä ennen kuin talo menee myyntiin ja siihen on toivottavasti vielä aikaa, koska suunnitelmissa on lähteä täältä vasta jalat edellä. Yksi ennen-kuva ja yksi vielä enemmän ennen -kuva löytyy täältä. Mielikuvitus ei varsinaisesti laukannut kalusteiden paikkoja suunnitellessa, mutta toimivaa pohjaa ei vaan kertakaikkiaan kannata muuttaa. Kyllä nyt kelpaa taas kokata!
Voivoivoi. No, lohdutuksen sanana voin kertoa, että vastaavia koloja ja noloja löytyy myös täältä lukijan keittiöstä. Ja lopputulos myös vallan mainio, ellei erinomainen, kuten teillä :)
VastaaPoistaHarvapa sitä toisten keittiössä luuraa suurennuslasin kanssa :-)
VastaaPoista