Posti se palvelee ja pankki myös...

Puuha-Peten ystävät voivat rallattaa otsikkoa Peten tunnussävelmällä ja jatkaa "aamulla alkaa se palvelutyö". Tosiaan. Vanha Jäärä on hivenen turhautunut näihin kahteen instituutioon. Enpä taida olla tuntemuksieni kanssa yksin. Kerrotaanpa mikä mättää. Voitte sitten vapaasti jakaa vastaavanlaisia kokemuksia kommenteissa.

Olen Koti&Keittiö -lehden tilaaja. Helmikuun numero ilmeistyi torstaina 1.2.2018. Jaettiinko sitä minulle? No ei. Jaettiinko perjantaina? Ei. Kyllä varmaan maanantaina? Ehei. Maanantai-iltana menin seikkailemaan Postin sivuille antaakseni palautetta. Ensin selvisi, että minun postinumeroalueellani ei ole jakeluhäiriöitä. Jaa. Löysin palautelomakkeen, jossa luvattiin:"Jakeluhäiriöstä voit olla meihin yhteydessä oheisen lomakkeen kautta, jonka ohjaamme suoraan alueesi jakeluesimiehelle." Hienoa. Kerroin mikä mättää ja annoin puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteeni, jotka olivat pakollisia tietoja täytettäväksi.

Jäin odottelemaan, että tiistaina palautteeseeni vastattaisiin ja/tai lehti tulisi. Eipä. No, ehkäpä keskiviikkona. Ei kumpaakaan. Joten keskiviikkoiltana täytin saman palautelomakkeen uudestaan ja mainitsin, että olen valittanut asiasta jo maanantaina. Torstaina soitin Koti&Keittiö -lehteen ja he lupasivat lähettää uuden lehden ja toivoimme yhdessä, että posti tällä kertaa suoriutuisi.

 Posteljooni toi eilen kuitenkin Avotakan. Kappas!

Alueeni jakeluesimies ei ole toistaiseksi korvaansa lotkauttanut minun palautteelleni, joten tänä aamuna yritin soittaa Postin yleiseen palvelunumeroon kysyäkseni, että miksi teillä ON tällainen palautelomake, jos palautteisiin ei reagoida mitenkään! Ensin sain kuulla kolmella kielellä, että puhelu nauhoitetaan, johon tuumin vain että "hyvä, onpa teilläkin seuraavissa pikkujouluissa jotain jutun juurta". Sitten piti painella nappeja:"Paina yksi, jos haluat haistattaa meille paskat suomeksi. Tryck två om du vill samma på svenska" jne. Lopulta pääsin kuuntelemaan surkeaa jonotusmusiikkia - maksua vastaan tietenkin. Muutaman minuutin jonotus lannisti minut, mikä oli epäilemättä tarkoituskin ja katkaisin puhelun. Jäänpä nyt vain jännittyneenä odottelemaan saapuuko lehti joskus - vai saapuuko peräti kaksi lehteä. Kahden lehden saapumiseen en kuitenkaan usko, käsitykseni postinjakelusta alueellamme on, että viikon aikana jakamatta jääneet postit heitetään ennen seuraavan viikon alkua roskikseen.

Sitten pankkiin. Lähdemme ensi keskiviikkona Lontooseen ja tarkoitus olisi ottaa varmuuden vuoksi jonkin verran puntia käteisenäkin mukaan. Ajattelin tänään mennä pankkiini Nordeaan vaihtamaan valuuttaa. Nyt valistuneet ihmiset jo naureskelevat räkäisesti, että kaikkea se Vanha Jäärä kuvitteleekin Nordean konttorissa tekevänsä! No, enhän minäkään ihan idiootti ole. Ensin tarkistin, onko lähimmissä konttoreissa kassapalveluita ollenkaan. Eipä tietenkään ole enää. Leppävaarassa olisi. Tässä vaiheessa aloin olla jo suht varovainen ja aloin setviä kuuluuko kassapalveluihin Leppävaarassa valuutanvaihto. Haku Nordean omilta sivuilta ei tuntenut termiä "valuutanvaihto" ollenkaan eikä sellaista toimenpidettä ollut myöskään pankkipalvelujen hinnastossa. Aloin pitää melko todennäköisenä, ettei Nordea vaihda käteistä valuuttaa konttoreissaan enää ollenkaan. Haku googlesta sanaparilla "nordea, valuutanvaihto" vahvisti, että tällainen palvelu on loppunut jo huhtikuussa 2016! Sitä minä vaan ihmettelen ja hiukan myös mieleni pahoitin, että Nordea lähettelee minulle paljonkin asiakastiedotteita, joissa kerrotaan joitain aivan toisarvoisia asioita, mutta eivät huhtikuussa 2016 tasan tarkkaan ole kertoneet minulle riittävän ilmaisuvoimaisesti lopettavansa käteisen ulkomaanvaluutan vaihtamisen. Lisäksi olen tuohtunut Nordealle siitä, että en ole myöskään saanut sijoitusneuvontaa, jossa selitettäisiin, kuinka voisin sijoittaa varojani veroparatiiseihin. Ilmeisesti on jokin avainasiakastakin korkeampi luokka, joka ainoastaan on oikeutettu veroparatiisivinkkeihin.

 Kotoa löytyvästä valuuttavarannosta ei ole Lontoossa apua.

Kuinkas teillä Kusti polkee ja pankki palvelee?

P.S.
Tilannepäivitys pari tuntia myöhemmin: Posti ilmeisesti seuraa blogiani, koska sain heiltä hetki sitten vastineen palautteeseeni. Siitäkös minulla vasta riemu repesi. Vastine kuuluu näin:

Hei,
Saimme vastauksen jakelulta:
"Alueen postinjakelussa on ollut jakeluhäiriöitä ilmoitettuna aikana, mutta siitä on päästy jo yli eli kaikki postit
ajalta 1.-5.2.2018 on jaettu asiakkaille. Mm. torstain 1.2. keliolosuhteet ja perjantain 2.2.mielenilmaus on vaikuttanut asiaan."
Ovat käyneet palautteen läpi jakelussa ja pyrkivät pitämään huolta että postit tulevat jälleen jatkossa ajallaan postinjakelun laadun varmistamiseksi.

Pahoittelemme tapahtunutta.

Ystävällisin terveisin
 H.R. Asiakaspalvelu

Ai kaikki postit on jaettu asiakkaille. No, helmikuun Koti&Keittiö oli sitten kai näkymätön erikoisnumero. Eipä tässä sitten enää auta itkeä.

Valoa kansalle

Sisustus Jäärä täällä pitkästä aikaa, hei! Tai ehkä pikemminkin Valaistus Jäärä. Tapahtui nimittäin niin, että Vanha Jäärä sanoi olohuoneessaan:"Tulkoon valkeus!" ja valkeus tuli. Tai ehkä pikemminkin keltaisuus, mutta eipä mennä vielä yksityiskohtiin.

Meillä oli olkkarissa tällainen lamppu, joka ostettiin 14,5 vuotta sitten edelliseen asuntoon.

Edelliseen asuntoon se osoittautui liian pitkävartiseksi ja kiinnitettiin kattoon ilman tuota kettinkiä. Vanhan olkkarin se valaisi ihan kiitettävästi, siellä meillä ei ollut kuin yksi toinen lamppu ja sekin oli lukunurkkauksessa, jota kukaan ei koskaan käyttänyt. Tässä nykyisessä asunnossa sai kiinnittää lamppuun roimasti kettinkiä, mutta valoteho ei riittänyt alkuunkaan. Niinpä meillä on vähän joka nurkassa jonkinlainen lisävalaisin, kattolampun lisäksi olkkarista löytyy viisi (5) muutakin valaisinta. Oli siis aika sanoa "tulkoon valkeus", mutta sitä edelsi kyllä piiiiitkä harkinta.

Nyt uskallan julkisesti tunnustaa myös mieheni Asuu-Sisustajan-Kanssa nähden, että ensiksi harkitsin Flosin megalomaanista kattokruunua. Siis tätä.

Kuva Laatukalusteen sivulta

Mutta siivoamista inhoava mutta siisteydestä kuitenkin pitävä sivupersoonani tuumaili, että nuo lukuisat sähköjohdot alkavat varmasti näyttää kammottavilta kerättyään pölykerroksen päälleen. Ja pölyjen pyyhkiminen sähköjohdoista ei kyllä ole kenenkään hommaa. Eikä tuo ole kovin halpakaan...

Vaan sitten suosikkimme Remppa vai Muutto saapui apuun. Jillian oli erääseen keittiöön valinnut lampun, josta Mr Vanha Jäärä tokaisi heti:"Toi on aika kiva" ja se polkaisi vaimonsa päässä olkkarin lampunvaihtoprojektin heti täyteen käyntiin. Seuraavana päivänä olinkin jo tilannut cdon.comista, jonka en sitä ennen edes tiennyt myyvän lamppuja, House Doctorin Molecular 5 valaisimen. Ostos oli suorastaan edullinen - ainakin tuohon Flosin häkkyrään verrattuna - koska se sattui olemaan alennuksessa ja yli 100 € ostoksista ei tarvinnut maksaa edes huimia 4,90€ postikuluja.  Muissa kaupoisssa kyseinen lamppu maksaa 240-260€, mutta cdon:in tarjouksesta kotiutin sen 181€:llä. Kylläpä taas säästin. Tällainen valaisin on siis kyseessä.

Noudettuani paketin postista ja tutkailtuani asennusohjeita ja liittimiä lähetin Mr Vanhalle Jäärälle viestin:"Minäpä nyt sanon sen, niin sun ei tarvitse: ei sitä pysty asentamaan ilman ylikonemestarin papereita!" Mr Vanhalla Jäärällä on nimittäin tapana aloittaa kaikenlaiset projektit toteamalla ne ensin mahdottomiksi. Mutta tällä kertaa minustakin näytti mahdottomalta saada lamppu kattoon mukana tulleiden ohjeiden ja liittimien avulla.

Mahtiohjeet. Esimerkiksi vasemman alakulman kuvassa lukee minun englanninkielen taidollani käännettynä:"Madalla osa katosta". Ahaa.

Ohjeet unohtamalla pystyimme järkeilemään, että toinen näistä osista olisi pitänyt ruuvata katon sähkörasiaan kiinni ja toinen osa sitten siihen kiinni. 

Muuten varmaan aivan mahtava idea, mutta kaksi pientä vikaa siinä on: Ensiksikin ruuvien etäisyys toisistaan ei vastaa Suomessa yleisesti käytettäviä sähkörasioita. Toisekseen, sähkö lamppuun pitää sitten ottaa jostain muualta jos sähkörasian päällä on tällainen mötikkä.

Siispä sähköinsinöörit nakkasivat nämä osat metallinkeräykseen ja lähtivät rautakauppaan. Sieltä ei tietenkään löytynyt mustia "lampputötteröitä" mutta onneksi maali on keksitty.

Miksi oi miksi ei kattolampuissa voi olla yksinkertaisesti tällainen tötterö mukana eikä jotain tanskalais-intialaista ihmeviritystä (House Doctor on tanskalainen firma ja lampussa sanoi Made in India)?

Perinteisin keinoin siis lamppu kattoon, siihen Ikeasta hankitut komeat palluralamput ja hoplaa, valkeus tuli.

Tai kuten aikaisemminkin sanoin, keltaisuus. Näiden lamppujen värisävy on aika kellertävä. Halusin ehdottomasti tuollaiset isot pallurat ja mistään en löytänyt (ainakaan kohtuuhinnalla) esteettistä silmääni miellyttäviä valkoista valoa säteileviä palluroita. Mutta kyllä lumeneita on nyt ainakin riittävästi vaikka kelvinit eivät olekaan ihan kohdallaan. Toisaalta nyt kun tuohon keltaisempaan valoon on tottunut, se muistuttaa auringosta ja kun asettuu lampun alle paistattelemaan ja ilmalämpöpumppu puhaltaa kuumaa ilmaa suoraan päälle, voi kuvitella olevansa jossain etelässä. Tai Suomessa hyvänä kesänä. Ja meidän sekalaiseen ja aika tummasävyiseen sisustukseen keltainen valo sopii ihan hyvin. Ultramoderniin valkoiseen kotiin se ei passaisi ollenkaan.

Vanha lamppu lähtee hyvin palvelleena Kierrätyskeskukseen. Hetken harkitsin sen myymistä jollain nettikirppiksellä, mutta sitten totesin, että en jaksa alkaa sopia tapaamisia ohareita tekevien potentiaalisten ostajien kanssa saadakseni ehkä kympin. Pääasia on, että tavara kiertää eikä se, saanko minä pari euroa. Jeh.

Valoa teidänkin lopputalveenne! Valoa heijastavaa materiaalia tuli eilen ainakin tänne etelärannikolle taivaalta ihan kiitettävästi.

PIM POM - tässä on juttu!

Haluatko peruuttaa tämän jutun lukemisen? Valitse: Kyllä tai Peruuta.

Vanha Jäärä on asentanut uutta kännykkää viime aikoina ja on aivan hermoromahduksen partaalla ja tuntee olevansa Todella Wanha Jäärä. Mutta täytyy sanoa että hivenen vikaa on Androidin ja erinäisten sovellusten koodareissakin. Tuo peruutusjuttu on Nordean tunnuslukusovelluksesta, jonka asentamisen kesken erehdyin moniajamaan ja vahvistamaan ohessa yhden e-laskun, josta seurasi se, että jouduin keskeyttämään asentamisen ja aloittamaan alusta. Sovellus kysyi:"Haluatko peruuttaa asentamisen?" ja antoi vaihtoehdot "Kyllä" ja "Peruuta". Ensimmäiseksi tuli tietenkin mieleen klikata "Peruuta" koska olin nimenomaan peruuttamassa asentamista. Mutta piti sittenkin klikata "Kyllä". Testaako näitä kukaan normaalilla sisälukutaidolla ja logiikalla varustettu ihminen? Jos käytettiin jotain valmista koodinpätkää, joka tarjoaa kysymyksiin vaihtoehdot "Kyllä" ja "Peruuta", niin eikö tullut mieleen muotoilla kysymystä toisin ja käyttää jotain muuta verbiä kuin peruuttamista? Esim:"Oletko varma, että haluat keskeyttää asennuksen?" Vaihtoehdot:"Kyllä" ja "Peruuta".

Androidin omia asetuksia ei tajua kuin ehkä Mielensäpahoittaja. Tosin hänellä tuskin on älypuhelinta. Mitäpä sanotte tästä ilmoitusasetuksesta:
Näytä ilman ääntä: Ilmoitus ei tule aktiiviselle näytölle eikä salli ääniä tai värinää. Päällä/Pois.

Kyllä en halua ilmoituksen sallivan ääniä. Valitsenko siis Päällä vai Pois? Kyllä ei ennen pitänyt harjoittaa näin monimutkaisia Boolen algebran operaatioita puhelinta asentaessa!

 Kyllä ei näiden laitteiden kanssa ollut niin vaikeaa. Omani ja parin kolleegan puhelimet reilun kahden vuoden takaa.

Ja nuo äänet todellakin. Miksi ihmeessä asiasta, jonka näen ruudulta, pitää kuulua jokin BOJOING ? Kuten jonkin laatikon avaamisesta tai sulkemisesta? Näkövammaisia varten? Rohkenen kuitenkin epäillä, että jos näkövammainen näkee sen verran, että pystyy näpyttelemään tekstiviestin, hän ehkä myös näkee saiko suljettua lähetysikkunan vai ei. Nyt joku tempaisee esiin Äänikomento-kortin, ehkäpä sokea kirjoitti tekstiviestin sanelemalla. Mutta miksi laitteen perusasetukset on asetettu palvelemaan melko pientä näkövammaisten käyttäjien joukkoa eikä näkökykyistä enemmistöä?

 Joskus tuntuu siltä, että olisi kai vain parempi pysyä hellan ja tassun välissä.

Äly(ttömät)puhelimet eivät ole ainoita turhia äänimerkkejä päästeleviä laitteita. Meidän telkkarimme tahtoo aina sanoa PLÖ-DÖM kun se käynnistetään. Ikään kuin en muuten havaitsisi ilmaantuuko jotain lähetystä ruudulle vai ei. Vielä innokkaampi ilmoittelija oli Barcelonalaisessa hotellihuoneessa tapaamamme telkkari, joka tahtoi sanoa PIMPELI-POM paitsi käynnistettäessä myös sammutettaessa. Siihen tyrehtyi Mr Vanhan Jäärän ilta äänettömän La Ligan parissa koska vaimo olisi herännyt telkkarin sammuttamiseen.

Kuinkas muut? Eikö teillä ole ongelmia teknisten laitteiden logiikan kanssa? Kyllä vai Peruuta? PIM POM!

Suomi100 retrospektiivi

Vanha Jäärähän innostui jo alkuvuodesta että hitsiläinen, kyllä Suomi100 bileet pitää pitää. Eräs ystäväpariskuntamme, joka oli myös juhlimassa mukana, järjesti aikoinaan 10v hääpäivänsä kunniaksi vihkivalojen uusimisen ja illallisen omien sanojensa mukaan "ihan vittuillakseen" koska kaikki tuttavansa olivat samassa ajassa jo eronneet. Minun innostukseni Suomi100 juhliin lähti osin myös vittuilupohjalta niitä ihmisiä vastaan, jotka aina kitisevät, että kyllä täällä Suomessa on kaikki päin peetä ja muualla on parempi. Vai niin! Säästä ja soteuudistuksesta en sano mitään, mutta kyllä Suomi on todella hyvä maa asua ja syy juhlaan.

 

 Tähdet ikkunassa ovat so last season!

Bileet olivat siis esivastaanotto tiistai-iltana. Pidin tiistain vapaata töistä ja presidenttiparin toinenkin puolisko kotiutui jo puolilta päivin ja hääräiltiin siinä pikkuhiljaa koristellen ja valmistellen. Myönnettäköön, että välillä tilanne aina eskaloitui ja meni ärähtelyn puolelle, mutta kumpikaan ei silti ollut illalla ihan piipussa ja valmis köllähtämään sänkyyn vieraiden saapuessa.

Vieraiden saapuminen oli kyllä proseduuri sinänsä, sillä taksit olivat jossain mystisessä jumissa. Koska ne alkoivat myöhemmin illalla kuitenkin kulkea, niin vika oli ilmeisesti taksikeskuksessa. Jos samanlainen pulma olisi ilmennyt vuorokautta myöhemmin, olisi kyseessä ollut valtakunnallinen skandaali. Iltapäivälehtiä ei kuitenkaan jostain syystä kiinnostanut ollenkaan se, että Jäärä-presidenttiparin vieraat eivät onnistuneet saamaan taksia itsenäisyyspäivän esivastaanotolle päästäkseen. Lopulta kaikki pääsivät kuitenkin paikalle yksityisautojen voimin - hyvin espoolaiset kekkerit siis. Länsimetrolla ei tullut kukaan.

Vieraat tietenkin käteltiin ja lisäksi heille myönnettiin kunniamerkit, jotka kaikki ylpeinä kiinnittivät rintapieliinsä. Olimme iltakaudet askarrelleet kunniamerkkejä pullonkorkeista ja erilaisista nauhoista ja idea itsessään sekä lopputulos olivat aivan mahtavia vaikka itse sanonkin. Kunniamerkkejä jäi vähän ylikin. Täytyy kokeilla huonona päivänä laittaa tällainen rintaan, ties vaikka piristäisi.

Tai jos kunniamerkin pitäminen ei pelasta päivää, niin kannattaa kokeilla tiaraa. Tiara päässä tulee niin ylevä olo että. Rouva Presidentti Vanha Jäärä heilui koko illan tiara päässään ja hämmästyi siitä, että se pysyi paikallaan eikä edes kiristänyt päätä. Kokeilkaapa! Piristää varmasti myös työkavereiden päivää jos ilmaantuu työmaalle tiarassa.

Sauli ja Jenni eivät varmaankaan panostaneet ohjelmatarjontaan aivan niin paljon kuin me. Minä olen kyllä varsinainen yhden naisen ohjelmatoimisto, joka on spesialisoitunut erilaisiin höperöihin kilpailuihin. Meillä oli makuuhuoneissa kolme eri yksilölajipistettä, joita sai suorittaa omaan tahtiin. Lajit olivat tornin rakentaminen viinipullon korkeista, pingispallon tarkkuusheitto ja perinteinen mäkihyppy Wiillä. Pingispallot ovat muuten erinomaisen käteviä erilaisiin sisälajeihin. Saa olla nimittäin melkoinen heittokäsi, että pingispalloa heittämällä saisi rikottua mitään.

 Pingispallon kanssa poseerausta

Tarkkaa puuhaa!

 

Vakavia ilmeita hyppytornissa!

Yksilölajien lisäksi oli viisi joukkuelajia. Ihmiset arvottiin kahteen joukkueeseen, jotka sitten valitsivat keskuudestaan kahden tietäjän edustuskokoonpanot seuraaviin Suomi-lajeihin: musiikki, maantieto, yleistieto, presidentit ja urheilu. Ihmisten arpominen tosin osoittautui virheeksi. Arpa ei taaskaan ollut tasapuolinen vaan valitsi yhteen joukkueeseen ihmisiä, jotka olivat tasapuolisen valmiita osallistumaan eri lajeihin. Toiseen joukkueeseen arpa valitsi yhden ihmisen, joka oli valmis joka lajiin kuin Väyrynen presidenttipeliin ja loput eivät halunneet osallistua mihinkään. Seuraavalla kerralla suoritamme siis painotetun salaisen etukäteisarvonnan.

 

Jenni ja Sauli eivät joutuneet visailujuontajan hommiin

 

Nuoriso vaipuu epätoivoon maantieto-osuuden kanssa.

 Yleistietovisan rikkiviisaat osallistujat.

Palkinnot olivat huikeat. Joukkuekisan voittajat saivat kukin pussin Suomen lipulla koristetun xylitol-purkkapussin ja yksilökisan voittaja sai suklaalevyn (Fazerin sinistä tietenkin) ja Suomi-kuvioidun tiskirätin.

Tarjoilut järjestettiin nyyttäriperiaatteella ja kertakaikkisen ihania herkkuja pöytään ilmaantuikin. Erikoismaininta vanhemman kummipojan leipomalle siniselle kääretortulle, joka oli todella jännittävän näköistä, mutta oikein hyvää. Itse tein varmuuden vuoksi kaksi täytekakkua, mutta ensimmäinenkään ei tullut aivan kokonaan syödyksi. Seuraava aamu olikin sitten mukava aloittaa korkkaamalla uusi Suomi100 täytekakku.

 

Keskellä sininen kääretorttu.

Ohjelmassa oli tietenkin myös tanssia, joka osoittautui flopiksi johtuen ilmeisesti oikeiden paparazzien puutteesta. Presidenttipari aloitti valssin, mutta kukaan muu ei halunnut tungeksia tanssilattialle. Yksi naispari saatiin sentään pyörähtelemään. Juhlavalssi oli Juicen Valssaaja konepajalla, joka myöhemmin yöllä esti korvamadon muodossa presidenttiparin nukkumisen varsin tehokkaasti.

Kiitokset kerran vielä kaikille vieraille, teitte Suomi100 juhlasta ikimuistoisen!

Erikoinen kielenopetusohjelma

Oletko aina haaveillut ryhtyväsi sisustussuunnittelijaksi tai kiinteistövälittäjäksi Pohjois-Amerikan markkinoilla, mutta puutteellinen kielitaito estää käymästä tuumasta toimeen? Ei hätää, voit helposti ja hauskasti saavuttaa tarvittavan kielitaidon katsomalla ohjelmaa Remppa vai muutto, Vancouver (tulee Liv-kanavalta).

Jäärätaloudessa ei katsota hirveästi telkkaria eikä varsinkaan mitään tosi-tv:hen viittaavaakaan. Mutta jostakin syystä Remppa vai muutto on livahtanut rutiineihimme. Ei arki-iltaa ilman sisustussuunnittelija Jillianin ja kiinteistövälittäjä Toddin nasevaa sanailua. Ja ne kodit, joita sarjassa näkyy! Niihin verrattuna meidän 100-neliöinen omakotitalomme on ihan pikkuruinen vierasmökki. Eikä meillä ole edes living roomia ja family roomia erikseen. Säälittävää! Mutta ai mitä roomia siis? Sarjaa katsomalla olen oppinut monta uutta sanaa. Kyllä minä olen jo peruskoulussa oppinut sellaiset sanat kuin kitchen ja bathroom, mutta niillä ei pitkälle pötkitä jos aikoo ryhtyä sisustelemaan, remontoimaan tai myymään taloja Pohjois-Amerikassa. Tässäpä siis teillekin olennaista alan sanastoa suomalaisittain kuvitettuna. Mutta hauskempaa on kyllä katsoa Remppa vai muuttoa kuin lukea tätä juttua - vaikka itse sanonkin!

Open concept. Tämä on ihan ehdoton villitys ja nimenomaan kanadalainen termi. Kanadan rajan eteläpuolella käytetään ilmeisesti termiä 'open plan'. Suomeksi se on karusti tupakeittiö. Eli keittiön ja erilaisten oleskelu- ja ruokailutilojen välissä ei ole seiniä. Kuinka innovatiivista ja ihanaa!

Eat-in kitchen. Tämä liittyy edelliseen. Tässä konseptissa ei ole erillistä dining roomia vaan ruokapöytä on keittiössä.

Here we can see an eat-in kitchen and open concept. Sooo trendy!

Hutch. Tästä ette taatusti arvaa mikä se on, vaikka edelliset termit olivatkin aika itsestään selviä. Tällainen usein löytyy vaikkapa ruokailutilasta. Se on jonkinlainen hylly/kaappi/senkki-yhdistelmä. Jaksossa, jossa näin sellaisen, kyseessä oli kyllä senkki. Mutta wikipedian mukaan hutchissa on senkkimäisen alaosan päällä hylly- tai kaappimainen yläosa.

Living room ja family room. Nämä ovat olohuoneen alatyypit. Taloa, jossa ei ole molempia, kutsutaan köyhäintaloksi. Jenkki-iskä ei todellakaan istu living roomissa - jota voidaan kutsua myös front roomiksi - kalsareillaan Bud-pullo kourassa katsomassa Superbowlia. Living room on edustusolohuone, jossa seurustellaan vieraiden kanssa. Family roomissa katsellaan telkkaria ja sählätään oman perheen kesken.

Vaulted ceiling. Oikein hienossa living roomissa on tällainen. Sana kuulostaa kovinkin kirkolliselta holvikatolta, mutta se on ihan vaan vino sisäkatto, joka myötäilee ulkokaton muotoa.

Deck. Terassi. Olisin kuvitellut että terassi on terrace, mutta ei. Se on deck.

Mudroom. Suomalainen vastinsana olisi kuraeteinen, mutta mudroom ei ole ihan sama kuin suomalainen kuraeteinen. Kuraeteisessä on mielestäni suihku ja lattiakaivo, jossa voi suihkia mudat pois koirista, kersoista ja kumppareista. Mudroomissa ei välttämättä (eikä yleensä) ole. Mudroom on vain sivueteinen, johon voi viskoa likaiset ulkovaatteet.

Laundry room. Suomessa samasta tilasta käytetään sanaa kodinhoitohuone enkä ollenkaan ymmärrä miksi. Miksei puhuta pyykkihuoneesta, sillä sitähän se useimmissa suomalaisissakin kodeissa on? Minun lapsuudenkodissani itseasiassa käytettiin sanaa pyykkihuone tilasta, jossa oli pyykkikone, mankeli, lavuaari (jonka hana oli rikki) ja metritolkulla pyykkinarua katonrajaan viritettynä. Mihin virastoon pitää ottaa yhteyttä, että saa kodinhoitohuoneen korvattua pyykkihuoneella julkisesssa kielenkäytössä?

This is a laundry room no matter what the Finns want to call it.

Three/four/five piece bathroom. Kylpyhuone on kylpyhuone, mutta siihen voi liittää vesipisteiden määrän kertovia etuliitteitä. Jos kylppärissä on suihku, amme, vessanpytty ja lavuaari, se on four piece bathroom. Amme muuten pitää olla, sitä ilman ei Pohjois-Amerikan mantereella ilmeisesti voi elää. Kaipa se on saunan korvike. Jääräpariskunta kyllä pystyisi elämään ilman molempia.

This four-piece bathroom would be very hard to sell because it has no bath tub.

Ensuite on makuuhuoneen yhteydessä oleva kylpyhuone. Normaalisti nimenomaan master bedroomin yhteydessä oleva. Yhden makuuhuoneen pitää nimittäin olla selkeästi isompi muita ja mielellään myös takalla varusteltu. Sen yhteydessä pitää olla oma kylpyhuone ja vaatehuone. Muuten on asiat huonosti ja kovin köyhää.

This is a sad excuse for a master bedroom.

Jack and Jill -bathroom taas on sellainen, johon on kulku kahdesta makuuhuoneesta - yleensä tietenkin lastenhuoneesta.

Powder room on vieras-wc, jossa on vain pytty ja lavuaari. Luulin, että nenän puuteroimisen käyttäminen pissalla käymisen peitesanana on enempi vitsi kuin eufemismi, mutta tämän termin perusteella se ei ole.

Water closet on komero, jossa on vessanpytty. Tällainen voi löytyä ensuitesta, jossa toinen voi harjata hampaitaan samalla kun toinen kykkii isolla hädällä water closetissa.

Tässäpä nämä tärkeimmät. Remppa vai muutto Vancouver on sikälikin hyvä kielenopetusohjelma, että kanadalaiset puhuvat englantia hyvin neutraalilla aksentilla, josta saa erittäin hyvin selvää toisin kuin texasilaista karjankasvattajista tai englantilaisista jalkapallohuligaaneista.