Sijoitusasunto - The Prequel (oikeasti osa 2/N)

Sarja sijoitusasunnon hankinnasta jatkuu ja vieläkään ei päästä tositoimiin - kiitos erilaisten valtion virkamiesten. Kuinkas muuten...Asunnon myyntiinhän tarvittiin maistraatin lupa. Siinä vaiheessa kun maistraatti oli hautonut päätöstä kaksi viikkoa, otimme yhteyttä välittäjään ja kysyimme voiko maistraattia jotenkin hoputtaa. Välittäjä otti yhteyttä maistraattiin ja kas, seuraavana päivänä sieltä tuli hyväksyntä. Ilmeisesti joku tarvitsi vain kesäloman jälkeen potkun persauksille.


Seuraava haaste oli löytää kaikille osapuolille sopiva kaupantekoaika. Jäärillä on molemmilla aika joustavat duunit (työnantajamme ei siis ole Jäärä) joten me emme ole tässä hommassa pullonkaula. Mutta pankilla oli ensinnäkin hyvin vähän aikoja tarjota vaikka me kelpuutimme minkä tahansa toimipisteen pääkaupunkiseudulla. Ensimmäiseen tarjottuun vapaaseen aikaan puolentoista viikon päähän tiedusteluhetkestä välittäjä totesi että sopii hänelle, mutta pitää varmistaa myyjän edunvalvojalta. No, eikös tämä viranomainen sitten tietenkin sanonut, että hänelle ei käy.


Tämän keskustelun velloessa taustalla minä yritin pysyä hereillä tylsässä palaverissa ja surffailin samalla tiskialtaita. Menin sitten ja tilata täräytin sellaisen Netraudasta kun olivat hyvässä tarjouksessa vaikka meillä ei ole vielä kämpän avaimiakaan! Jostainhan se on remontti aloitettava. Yritän olla tilaamatta suihkuseinää ja keittiökaappeja, mies ei epäilemättä ilahdu jos joudumme varastoimaan sellaisia työ/vieras/pukeutumishuoneessamme ajanjakson, joka saattaa olla pitkäkin.


Vähän ennen kun minä aloin tilata tiskiallasta, välittäjä laittoi kyselyä edunvalvojalle, että voisiko välittäjä hoitaa kaupat valtakirjalla niin, ettei edunvalvojan tarvitse olla paikalla ollenkaan. Välittäjä sitten taas on nimittäin seuraavan viikon lomalla. Kyseessä on kahden hengen välitysfirma ja samalla ilmeisesti pariskunta, koska molemmat ovat lomalla samaan aikaan. Meitä alkoi vähitellen kyrsiä koko touhu. Tyhjyyttään ammottavan kämpän ollessa kyseessä tuntuu kohtuuttomalta, että kaupanteko menee vähintään kuuden viikon päähän tarjouksen hyväksymispäivästä! Ensin maistraatti hautoo ja hautoo, sitten pankilla ei ole aikoja ja kun on, edunvalvoja tyrmää ehdotetun ajan ja lopulta välittäjä häipyy lomalle. Toivottavasti nämä vastoinkäymiset eivät ole enteellisiä koko projektille!


No, mutta ei tässä nyt kuitenkaan pahin kauhuskenaario toteutunut. Juuri saamamme tiedon mukaan edunvalvoja suostui myöntämään välittäjälle valtakirjan kauppojen tekoon, joten asunto vaihtaa omistajaa ensi viikon perjantaina ja meidän pitkään lepotilassa olleet remonttivälineemme pääsevät jälleen töihin. Samoin kuin me itse. Hah!