PIM POM - tässä on juttu!

Haluatko peruuttaa tämän jutun lukemisen? Valitse: Kyllä tai Peruuta.

Vanha Jäärä on asentanut uutta kännykkää viime aikoina ja on aivan hermoromahduksen partaalla ja tuntee olevansa Todella Wanha Jäärä. Mutta täytyy sanoa että hivenen vikaa on Androidin ja erinäisten sovellusten koodareissakin. Tuo peruutusjuttu on Nordean tunnuslukusovelluksesta, jonka asentamisen kesken erehdyin moniajamaan ja vahvistamaan ohessa yhden e-laskun, josta seurasi se, että jouduin keskeyttämään asentamisen ja aloittamaan alusta. Sovellus kysyi:"Haluatko peruuttaa asentamisen?" ja antoi vaihtoehdot "Kyllä" ja "Peruuta". Ensimmäiseksi tuli tietenkin mieleen klikata "Peruuta" koska olin nimenomaan peruuttamassa asentamista. Mutta piti sittenkin klikata "Kyllä". Testaako näitä kukaan normaalilla sisälukutaidolla ja logiikalla varustettu ihminen? Jos käytettiin jotain valmista koodinpätkää, joka tarjoaa kysymyksiin vaihtoehdot "Kyllä" ja "Peruuta", niin eikö tullut mieleen muotoilla kysymystä toisin ja käyttää jotain muuta verbiä kuin peruuttamista? Esim:"Oletko varma, että haluat keskeyttää asennuksen?" Vaihtoehdot:"Kyllä" ja "Peruuta".

Androidin omia asetuksia ei tajua kuin ehkä Mielensäpahoittaja. Tosin hänellä tuskin on älypuhelinta. Mitäpä sanotte tästä ilmoitusasetuksesta:
Näytä ilman ääntä: Ilmoitus ei tule aktiiviselle näytölle eikä salli ääniä tai värinää. Päällä/Pois.

Kyllä en halua ilmoituksen sallivan ääniä. Valitsenko siis Päällä vai Pois? Kyllä ei ennen pitänyt harjoittaa näin monimutkaisia Boolen algebran operaatioita puhelinta asentaessa!

 Kyllä ei näiden laitteiden kanssa ollut niin vaikeaa. Omani ja parin kolleegan puhelimet reilun kahden vuoden takaa.

Ja nuo äänet todellakin. Miksi ihmeessä asiasta, jonka näen ruudulta, pitää kuulua jokin BOJOING ? Kuten jonkin laatikon avaamisesta tai sulkemisesta? Näkövammaisia varten? Rohkenen kuitenkin epäillä, että jos näkövammainen näkee sen verran, että pystyy näpyttelemään tekstiviestin, hän ehkä myös näkee saiko suljettua lähetysikkunan vai ei. Nyt joku tempaisee esiin Äänikomento-kortin, ehkäpä sokea kirjoitti tekstiviestin sanelemalla. Mutta miksi laitteen perusasetukset on asetettu palvelemaan melko pientä näkövammaisten käyttäjien joukkoa eikä näkökykyistä enemmistöä?

 Joskus tuntuu siltä, että olisi kai vain parempi pysyä hellan ja tassun välissä.

Äly(ttömät)puhelimet eivät ole ainoita turhia äänimerkkejä päästeleviä laitteita. Meidän telkkarimme tahtoo aina sanoa PLÖ-DÖM kun se käynnistetään. Ikään kuin en muuten havaitsisi ilmaantuuko jotain lähetystä ruudulle vai ei. Vielä innokkaampi ilmoittelija oli Barcelonalaisessa hotellihuoneessa tapaamamme telkkari, joka tahtoi sanoa PIMPELI-POM paitsi käynnistettäessä myös sammutettaessa. Siihen tyrehtyi Mr Vanhan Jäärän ilta äänettömän La Ligan parissa koska vaimo olisi herännyt telkkarin sammuttamiseen.

Kuinkas muut? Eikö teillä ole ongelmia teknisten laitteiden logiikan kanssa? Kyllä vai Peruuta? PIM POM!

Suomi100 retrospektiivi

Vanha Jäärähän innostui jo alkuvuodesta että hitsiläinen, kyllä Suomi100 bileet pitää pitää. Eräs ystäväpariskuntamme, joka oli myös juhlimassa mukana, järjesti aikoinaan 10v hääpäivänsä kunniaksi vihkivalojen uusimisen ja illallisen omien sanojensa mukaan "ihan vittuillakseen" koska kaikki tuttavansa olivat samassa ajassa jo eronneet. Minun innostukseni Suomi100 juhliin lähti osin myös vittuilupohjalta niitä ihmisiä vastaan, jotka aina kitisevät, että kyllä täällä Suomessa on kaikki päin peetä ja muualla on parempi. Vai niin! Säästä ja soteuudistuksesta en sano mitään, mutta kyllä Suomi on todella hyvä maa asua ja syy juhlaan.

 

 Tähdet ikkunassa ovat so last season!

Bileet olivat siis esivastaanotto tiistai-iltana. Pidin tiistain vapaata töistä ja presidenttiparin toinenkin puolisko kotiutui jo puolilta päivin ja hääräiltiin siinä pikkuhiljaa koristellen ja valmistellen. Myönnettäköön, että välillä tilanne aina eskaloitui ja meni ärähtelyn puolelle, mutta kumpikaan ei silti ollut illalla ihan piipussa ja valmis köllähtämään sänkyyn vieraiden saapuessa.

Vieraiden saapuminen oli kyllä proseduuri sinänsä, sillä taksit olivat jossain mystisessä jumissa. Koska ne alkoivat myöhemmin illalla kuitenkin kulkea, niin vika oli ilmeisesti taksikeskuksessa. Jos samanlainen pulma olisi ilmennyt vuorokautta myöhemmin, olisi kyseessä ollut valtakunnallinen skandaali. Iltapäivälehtiä ei kuitenkaan jostain syystä kiinnostanut ollenkaan se, että Jäärä-presidenttiparin vieraat eivät onnistuneet saamaan taksia itsenäisyyspäivän esivastaanotolle päästäkseen. Lopulta kaikki pääsivät kuitenkin paikalle yksityisautojen voimin - hyvin espoolaiset kekkerit siis. Länsimetrolla ei tullut kukaan.

Vieraat tietenkin käteltiin ja lisäksi heille myönnettiin kunniamerkit, jotka kaikki ylpeinä kiinnittivät rintapieliinsä. Olimme iltakaudet askarrelleet kunniamerkkejä pullonkorkeista ja erilaisista nauhoista ja idea itsessään sekä lopputulos olivat aivan mahtavia vaikka itse sanonkin. Kunniamerkkejä jäi vähän ylikin. Täytyy kokeilla huonona päivänä laittaa tällainen rintaan, ties vaikka piristäisi.

Tai jos kunniamerkin pitäminen ei pelasta päivää, niin kannattaa kokeilla tiaraa. Tiara päässä tulee niin ylevä olo että. Rouva Presidentti Vanha Jäärä heilui koko illan tiara päässään ja hämmästyi siitä, että se pysyi paikallaan eikä edes kiristänyt päätä. Kokeilkaapa! Piristää varmasti myös työkavereiden päivää jos ilmaantuu työmaalle tiarassa.

Sauli ja Jenni eivät varmaankaan panostaneet ohjelmatarjontaan aivan niin paljon kuin me. Minä olen kyllä varsinainen yhden naisen ohjelmatoimisto, joka on spesialisoitunut erilaisiin höperöihin kilpailuihin. Meillä oli makuuhuoneissa kolme eri yksilölajipistettä, joita sai suorittaa omaan tahtiin. Lajit olivat tornin rakentaminen viinipullon korkeista, pingispallon tarkkuusheitto ja perinteinen mäkihyppy Wiillä. Pingispallot ovat muuten erinomaisen käteviä erilaisiin sisälajeihin. Saa olla nimittäin melkoinen heittokäsi, että pingispalloa heittämällä saisi rikottua mitään.

 Pingispallon kanssa poseerausta

Tarkkaa puuhaa!

 

Vakavia ilmeita hyppytornissa!

Yksilölajien lisäksi oli viisi joukkuelajia. Ihmiset arvottiin kahteen joukkueeseen, jotka sitten valitsivat keskuudestaan kahden tietäjän edustuskokoonpanot seuraaviin Suomi-lajeihin: musiikki, maantieto, yleistieto, presidentit ja urheilu. Ihmisten arpominen tosin osoittautui virheeksi. Arpa ei taaskaan ollut tasapuolinen vaan valitsi yhteen joukkueeseen ihmisiä, jotka olivat tasapuolisen valmiita osallistumaan eri lajeihin. Toiseen joukkueeseen arpa valitsi yhden ihmisen, joka oli valmis joka lajiin kuin Väyrynen presidenttipeliin ja loput eivät halunneet osallistua mihinkään. Seuraavalla kerralla suoritamme siis painotetun salaisen etukäteisarvonnan.

 

Jenni ja Sauli eivät joutuneet visailujuontajan hommiin

 

Nuoriso vaipuu epätoivoon maantieto-osuuden kanssa.

 Yleistietovisan rikkiviisaat osallistujat.

Palkinnot olivat huikeat. Joukkuekisan voittajat saivat kukin pussin Suomen lipulla koristetun xylitol-purkkapussin ja yksilökisan voittaja sai suklaalevyn (Fazerin sinistä tietenkin) ja Suomi-kuvioidun tiskirätin.

Tarjoilut järjestettiin nyyttäriperiaatteella ja kertakaikkisen ihania herkkuja pöytään ilmaantuikin. Erikoismaininta vanhemman kummipojan leipomalle siniselle kääretortulle, joka oli todella jännittävän näköistä, mutta oikein hyvää. Itse tein varmuuden vuoksi kaksi täytekakkua, mutta ensimmäinenkään ei tullut aivan kokonaan syödyksi. Seuraava aamu olikin sitten mukava aloittaa korkkaamalla uusi Suomi100 täytekakku.

 

Keskellä sininen kääretorttu.

Ohjelmassa oli tietenkin myös tanssia, joka osoittautui flopiksi johtuen ilmeisesti oikeiden paparazzien puutteesta. Presidenttipari aloitti valssin, mutta kukaan muu ei halunnut tungeksia tanssilattialle. Yksi naispari saatiin sentään pyörähtelemään. Juhlavalssi oli Juicen Valssaaja konepajalla, joka myöhemmin yöllä esti korvamadon muodossa presidenttiparin nukkumisen varsin tehokkaasti.

Kiitokset kerran vielä kaikille vieraille, teitte Suomi100 juhlasta ikimuistoisen!

Erikoinen kielenopetusohjelma

Oletko aina haaveillut ryhtyväsi sisustussuunnittelijaksi tai kiinteistövälittäjäksi Pohjois-Amerikan markkinoilla, mutta puutteellinen kielitaito estää käymästä tuumasta toimeen? Ei hätää, voit helposti ja hauskasti saavuttaa tarvittavan kielitaidon katsomalla ohjelmaa Remppa vai muutto, Vancouver (tulee Liv-kanavalta).

Jäärätaloudessa ei katsota hirveästi telkkaria eikä varsinkaan mitään tosi-tv:hen viittaavaakaan. Mutta jostakin syystä Remppa vai muutto on livahtanut rutiineihimme. Ei arki-iltaa ilman sisustussuunnittelija Jillianin ja kiinteistövälittäjä Toddin nasevaa sanailua. Ja ne kodit, joita sarjassa näkyy! Niihin verrattuna meidän 100-neliöinen omakotitalomme on ihan pikkuruinen vierasmökki. Eikä meillä ole edes living roomia ja family roomia erikseen. Säälittävää! Mutta ai mitä roomia siis? Sarjaa katsomalla olen oppinut monta uutta sanaa. Kyllä minä olen jo peruskoulussa oppinut sellaiset sanat kuin kitchen ja bathroom, mutta niillä ei pitkälle pötkitä jos aikoo ryhtyä sisustelemaan, remontoimaan tai myymään taloja Pohjois-Amerikassa. Tässäpä siis teillekin olennaista alan sanastoa suomalaisittain kuvitettuna. Mutta hauskempaa on kyllä katsoa Remppa vai muuttoa kuin lukea tätä juttua - vaikka itse sanonkin!

Open concept. Tämä on ihan ehdoton villitys ja nimenomaan kanadalainen termi. Kanadan rajan eteläpuolella käytetään ilmeisesti termiä 'open plan'. Suomeksi se on karusti tupakeittiö. Eli keittiön ja erilaisten oleskelu- ja ruokailutilojen välissä ei ole seiniä. Kuinka innovatiivista ja ihanaa!

Eat-in kitchen. Tämä liittyy edelliseen. Tässä konseptissa ei ole erillistä dining roomia vaan ruokapöytä on keittiössä.

Here we can see an eat-in kitchen and open concept. Sooo trendy!

Hutch. Tästä ette taatusti arvaa mikä se on, vaikka edelliset termit olivatkin aika itsestään selviä. Tällainen usein löytyy vaikkapa ruokailutilasta. Se on jonkinlainen hylly/kaappi/senkki-yhdistelmä. Jaksossa, jossa näin sellaisen, kyseessä oli kyllä senkki. Mutta wikipedian mukaan hutchissa on senkkimäisen alaosan päällä hylly- tai kaappimainen yläosa.

Living room ja family room. Nämä ovat olohuoneen alatyypit. Taloa, jossa ei ole molempia, kutsutaan köyhäintaloksi. Jenkki-iskä ei todellakaan istu living roomissa - jota voidaan kutsua myös front roomiksi - kalsareillaan Bud-pullo kourassa katsomassa Superbowlia. Living room on edustusolohuone, jossa seurustellaan vieraiden kanssa. Family roomissa katsellaan telkkaria ja sählätään oman perheen kesken.

Vaulted ceiling. Oikein hienossa living roomissa on tällainen. Sana kuulostaa kovinkin kirkolliselta holvikatolta, mutta se on ihan vaan vino sisäkatto, joka myötäilee ulkokaton muotoa.

Deck. Terassi. Olisin kuvitellut että terassi on terrace, mutta ei. Se on deck.

Mudroom. Suomalainen vastinsana olisi kuraeteinen, mutta mudroom ei ole ihan sama kuin suomalainen kuraeteinen. Kuraeteisessä on mielestäni suihku ja lattiakaivo, jossa voi suihkia mudat pois koirista, kersoista ja kumppareista. Mudroomissa ei välttämättä (eikä yleensä) ole. Mudroom on vain sivueteinen, johon voi viskoa likaiset ulkovaatteet.

Laundry room. Suomessa samasta tilasta käytetään sanaa kodinhoitohuone enkä ollenkaan ymmärrä miksi. Miksei puhuta pyykkihuoneesta, sillä sitähän se useimmissa suomalaisissakin kodeissa on? Minun lapsuudenkodissani itseasiassa käytettiin sanaa pyykkihuone tilasta, jossa oli pyykkikone, mankeli, lavuaari (jonka hana oli rikki) ja metritolkulla pyykkinarua katonrajaan viritettynä. Mihin virastoon pitää ottaa yhteyttä, että saa kodinhoitohuoneen korvattua pyykkihuoneella julkisesssa kielenkäytössä?

This is a laundry room no matter what the Finns want to call it.

Three/four/five piece bathroom. Kylpyhuone on kylpyhuone, mutta siihen voi liittää vesipisteiden määrän kertovia etuliitteitä. Jos kylppärissä on suihku, amme, vessanpytty ja lavuaari, se on four piece bathroom. Amme muuten pitää olla, sitä ilman ei Pohjois-Amerikan mantereella ilmeisesti voi elää. Kaipa se on saunan korvike. Jääräpariskunta kyllä pystyisi elämään ilman molempia.

This four-piece bathroom would be very hard to sell because it has no bath tub.

Ensuite on makuuhuoneen yhteydessä oleva kylpyhuone. Normaalisti nimenomaan master bedroomin yhteydessä oleva. Yhden makuuhuoneen pitää nimittäin olla selkeästi isompi muita ja mielellään myös takalla varusteltu. Sen yhteydessä pitää olla oma kylpyhuone ja vaatehuone. Muuten on asiat huonosti ja kovin köyhää.

This is a sad excuse for a master bedroom.

Jack and Jill -bathroom taas on sellainen, johon on kulku kahdesta makuuhuoneesta - yleensä tietenkin lastenhuoneesta.

Powder room on vieras-wc, jossa on vain pytty ja lavuaari. Luulin, että nenän puuteroimisen käyttäminen pissalla käymisen peitesanana on enempi vitsi kuin eufemismi, mutta tämän termin perusteella se ei ole.

Water closet on komero, jossa on vessanpytty. Tällainen voi löytyä ensuitesta, jossa toinen voi harjata hampaitaan samalla kun toinen kykkii isolla hädällä water closetissa.

Tässäpä nämä tärkeimmät. Remppa vai muutto Vancouver on sikälikin hyvä kielenopetusohjelma, että kanadalaiset puhuvat englantia hyvin neutraalilla aksentilla, josta saa erittäin hyvin selvää toisin kuin texasilaista karjankasvattajista tai englantilaisista jalkapallohuligaaneista.

Missä Suomi 100 v hössötys?

Nyt olisi taas päästellä se Vanhan Jäärän perinteinen jeremiadi aiheesta erään loppuvuoden juhlan hössöttäjät, mutta säästän teitä tällä kertaa. Ihmettelenkin sen sijaan syvästi, että missä viipyy tai piileskelee hössötys toisesta juhlasta, joka koittaa tämän vuoden joulukuussa ensimmäisen ja viimeisen kerran. Puhun tietenkin Suomen 100-vuotisjuhlasta. Missä hössötys? Laitetaanpa tämä asia nyt kuntoon.

Noin. Mutta oikeasti? Eikö kukaan somettaja tai bloggaaja aio viettää tätä juhlaa muuten kuin perinteiseen tapaan katsomalla kättelyä telkkarista? Missään lehdissä ei myöskään ole ollut vinkkejä ihanista juhlaherkuista tai helposti ja edullisesti ommeltavista iltapuvuista. Haloo???!!! Aina vaan niitä samoja j:llä alkavan juhlan juttuja. Se juhla tulee joka vuosi, mitä siitä vouhkaamaan, mutta Suomi täyttää 100 vuotta vain kerran!

Jääräpariskunta on ollut satavuotiaasta Suomesta täpinöissään jo alkuvuodesta alkaen kun rouva sai päähänsä että järjestetään itsenäisyyspäivän esivastaanotto 5.12. Järjestelyt pärähtivät käyntiin lokakuun alussa kun ystäväpiirimme postilaatikoihin kolahteli tällaista postia.

Ilmeisesti kukaan muu ei todellakaan ole järjestämässä mitään juhlia, koska osallistumisprosentti ja innostus tuntuvat olevan varsin suurta. Eräskin "Drottning Silvia" on tilannut itselleen Zalandosta ja nettikirppareilta mekkoja vaikka muille jakaa! Iskimme näköjään oivaan markkinarakoon. Olisi peräti voinut vuokrata jonkin tilan (ehkä vähän Hartwall-areenaa pienemmän) ja myydä pääsylippuja. Tämä vinkiksi jälkipolville 50 tai 100 vuoden päähän. Me pidämme nyt kuitenkin ihan ilmaiskekkerit kotonamme.

Tässä vinkkejä kodin etukäteiskoristelusta juhlatunnelmaan virittäytymistä varten.

Aitona vinkkinä muihinkin juhliin, että laseja ym astiastoa kannattaa käydä shoppailemassa kierrätyskeskuksesta (tai kirpparilta, mutta Vanhan Jäärän suosikkikauppa on Suomenojan kierrätyskeskus). Lasien ostoon mukaan otetaan kasa villasukkia. Lasit sujautetaan sitten kassalla villasukkiin ennen kassiin laittamista. Tämä on ilmeisen innovatiivinen ratkaisu, koska jokainen kierrätyskeskuksen myyjä jaksaa sitä ihastella. Juhlien jälkeen voi lasit kiikuttaa takaisin kierrätyskeskukseen ja maailma pelastuu eikä pelastajakaan paljoa köyhtynyt, vain noin 50 senttiä per lasi.

Tänä aamuna huomasin ilokseni Instagramissa, että juurikin hovihankkijani Kierrätyskeskus oli alkanut hössöttää. Kierrätyskeskuksissa on tänä viikonloppuna Suomi-teemapöydät! Hurraa!

Jos nyt siis ette vielä olleet ymmärtäneet, niin Suomi täyttää 100 vuotta 6.12.2017 ja sitä ei tapahdu toista kertaa. Joten havahtukaa nyt ihmeessä vähitellen hössöttämään tästä ettei tarvitse täällä ihan yksinään hössöttää! Iloista Suomi 100v juhlan odotusta!

Urospuolinen nainen on mies

Eilen illalla sängyssä nukkumaan mennessä lähti taas ajatusmopo käsistä. Ei ihme että minulla on nukahtamisongelmia, kun joka ilta pärähtää jokin tämäntapainen ajatuskulku käyntiin. Pitäisi varmaan näyttää tämä lääkärille. Anyway, näin se meni:

Tuli mieleen, että voisi joskus kokeilla tehdä itse tomaatti-vuohenjuustokeittoa. Sitten aloin ihmetellä, että miksi tuohon keittoon tulevaa ranskalaista juustoa kutsutaan vuohenjuustoksi, mutta saman eläinlajin maidosta tehtyä suomalaista juustoa kutsutaan lajin naaraan nimellä kutunjuustoksi. Vuohista tulivat mieleen lampaat, mutta en todellakaan alkanut laskea niitä, vaan mietin, että jokin juusto on lampaanmaitojuustoa, lieneekö manchego. Miksei se ole uuhenmaitojuustoa? Tästä siirryin ihmettelemään mitä eläinlajia on lehmä. Eikös lehmä ole naaraspuolinen - mikä? Nauta? Vai onko tämä maitoa tuottava eläinlaji nimeltään lehmä? Jolloin naaraspuolinen lehmä on lehmä ja urospuolinen lehmä on sonni. Tässä vaiheessa teki mieli kaivaa kännykkä esiin ja alkaa googlettaa, mutta eihän niin voi tehdä koska kännykän sininen valo sotkee melatoniinituotannon. Hah, ikäänkuin se ei olisi jo niin sekaisin, että yksi googlailutuokio siihen vaikuttaisi. (Aamulla varmistin, että lehmä on eläinlajia nauta) Mutta ihmettelin kuitenkin sitä, että puhutaan lehmänmaidosta siinä missä kutunjuustostakin eikä naudanmaidosta. Ostaisitko litran rasvatonta naudanmaitoa? Ostat kuitenkin naudanpaistin, muttet lehmänpaistia.

Tämän eläimen uros voisi olla kundi koska eläinlaji on gundi.

Kirjoittaessa kappaletta on hyvä vaihtaa siinä vaiheessa, kun siirrytään sorkallisista nisäkkäistä lintuihin, päänsisäisessä myllerryksessä ei tietenkään mitään kappalejakoa tapahtunut. Lehmästä tuli mieleen kana. Vaikka kuinka pinnistin ja ponnistin, en keksinyt kanalle eläinlajina mitään muuta nimeä kuin kana. Muistin, että on olemassa myös esimerkiksi helmikana ja nokikana (jota monet tekevät tavallisesta kanasta kesällä grillissä), joten kyllä kanankin täytyy olla kana. Wikipedia tämän loisteliaan päättelyni vahvisti tänä aamuna. Kana on lintulaji, jonka naaraspuolista edustajaa kutsutaan kanaksi ja urosta kukoksi. Tästä seuraa loppuhuipennus. Jos ihminen olisi kuin kana: Nainen on aivoiltaan kehittynyt, mutta huonosti puissa kiipeilevä apinalaji. Urospuolista naista kutsutaan mieheksi. MOT. (Uni ei kyllä tullut sittenkään)

 Nokikoira ja lumikoira. Ei vaan kelpie ja kääpiösnautseri.

Pakko ottaa lopuksi vielä hiukan kantaa somessa ja kaikkialla velloneen MeToo-kampanjan tiimoilta. Olen ollut ihan silmät ja huuli pyöreinä että mitäääähhh!!?? Vaikkei alkoholi olekaan mikään lieventävä asianhaara, niin saatan kuitenkin ymmärtää, että kännipäissään jotkut urospuoliset yksilöt saattavat syyllistyä asiattomaan käytökseen naaraspuolisia kohtaan. Sanoisin kuitenkin, että edellisessä lauseessa voi vaihtaa myös sukupuolet toisin päin. Mutta ihmisten kertomusten perusteella ihan päiväsaikaan selvin päin tapahtuva seksuaalinen häirintä tuntuu olevan hyvinkin yleistä esimerkiksi työpaikoilla. Mitääähh??!! Aivan matelijamaista toimintaa! Tai ei niin kai saa sanoa, etteivät matelijat loukkaannu.

 

Minäkö sovinistisika?

Itse olen nyt aika lailla tasan 30 vuotta häärännyt erittäin miesvaltaisessa ensin opiskelu- ja sitten työyhteisössä. Näissä yhteisöissä miehet (ja suuri osa naisistakin) ovat pääasiallisesti jonkinlaisia insinöörejä (tai tulevia sellaisia). IKINÄ en ole töissä tai koulussa kokenut minkäänlaista seksuaalista häirintää enkä ole kuullut muidenkaan naisten sellaisesta kertovan. Ok, myönnetään että yksi poikkeusyksilö työpaikallamme oli muinoin. Hän onneksi joutuikin YT-neuvottelujen uhriksi. Mutta kaikki muut kohtaamani tuhannet miehet eivät todellakaan pidä tissejä (tai pyllyä) naisen tärkeimpänä ruumiinosana. Eli HYVÄ INSINÖÖRIT!!! Mutta mikä ihme kaikkia muita miehiä vaivaa - etenkin elokuva-alalla ja politiikassa?? Olisi taas mukava kuulla tässäkin asiassa ahdistelijoiden kannanottoja - miksi he katsovat asiakseen voida käyttäytyä sillä lailla? Jaapa, hiljaista on ollut sillä puolella.