Normaali raksaprojekti eli takka

Pari vuotta oli Jääräpariskunta funtsannut, että pitäisi hankkia takka siltä varalta, että Putin kääntää kaasuhanat kiinni, sähköä aletaan säännöstellä ja meitä uhkaa silloin pakkasella hypotermia ja vesijohtojen jäätyminen.


Niinpä keväällä 2018 aktivoiduin asian suhteen joillakin messuilla. Haastattelin paria takkafirmaa aiheesta "Saako teiltä takan avaimet (eli tulitikut) käteen periaattella?" Ensimmäinen firma sanoi epämääräisesti:"Joooo...ollaan me sellaisiakin projekteja hoidettu..." Toinen taas kuulosti vakuuttavalta ja kertoi, että heidän kauttaan hoituu asentamisen lisäksi myös rakennusluvan haku. Suuntasimme siis takkamyynnin kovimpaan sesonkiaikaan eli kesäkuussa tähän jälkimmäiseen firmaan.

Aluksi kaikki meni ok, valittiin takka, saatiin tarjous ja hyväksyttiin se. Sitten takkafirma ja rakennusfirma tulivat käymään ja mittailemaan paikkoja. Rakennusfirmalle annoin sosiaaliturvatunnukseni rakennusluvan hakemista varten. Sitten ei kuulunutkaan mitään. Espoon kaupungin rakennusvirasto kuitenkin tiedotti nettisivuillaan, että heillä on ruuhkaa, joten emme odottaneet ihmeitä tapahtuvan kovin pikaisesti. Löysin rakennusviraston päätökset netistä ja aloimme kytätä niitä. Elokuun lopussa pöytäkirjoista löytyikin, että meille on myönnetty lupa takkaan ja hormiin. Meille ei kuitenkaan tullut mitään lupapäätöstä, oletimme, että se on lähetetty ainoastaan "agentillemme", joka haki luvan puolestamme. Sitten aloimme innokkaasti odottaa, että takkafirma ottaisi meihin yhteyttä. Kun lupapäätöksestä oli kulunut kolme viikkoa, kärsivällisyytemme petti ja otimme itse yhteyttä takkafirmaan. Sieltä vastattiin aivan muina miehinä, että "juu, takka ja hormi toimitetaan teille ensi viikolla, sen jälkeen voitte ottaa yhteyttä rakennusfirmaan". Jaaha. Tällä tiedottamisella siis parhaassa tapauksessa jonain päivänä olisi vaan saattanut mystisesti tupsahtaa isoja paketteja keskelle pihaa sillä välin kun olemme töissä. Kuljetusfirma sentään onneksi soitteli etukäteen.

Tavara saapui pahvilaatikoihin pakattuna ja hetken päästä alkoi sataa vettä kuin saavista kaataen. Rakennusfirman kanssa ei tietenkään oltu saatu sovittua asennusaikaa samalle viikolle, joten siinä sitä sitten raahattiin pahiten vettynyt paketti itse sisään ja käärittiin loppuja paketteja pressuihin. Piiiiiiitkä piippu vaatii muuten aika ison pahvilaatikon.

Seuraava käänne ennen asennusta oli rakennuslupalaskun saapuminen. Kaupunki osasi mystisesti laskun kyllä lähettää minulle vaikkei itse lupapäätöstä osannutkaan. Lasku hiukan hämmensi, kun siinä oli rakennuslupamaksun lisäksi 90 euron maksu "työnjohdosta märkätiloissa". Eipä ole kaupungin työnjohtajaa meillä näkynyt eikä takka myöskään ole tulossa kylpyhuoneeseen. Tähän löytyi hirvittävällä googlaamisella selitys. Työnjohto ei tietenkään tarkoita työnjohtoa, vaan jotain muuta kaupungin virkamiehen suorittamaa puuhastelua (ei oikein selvinnyt mitä) ja märkätilat olivat lyhenne ilmaisusta "märkätilat ja muut vähäiset toimenpiteet". Suurta hämmennystä siis saatiin aiheutettua pienellä vaivalla.

Asentajan piti tulla yhdeksältä eräänä sunnuntaiaamuna. Puhelin soi noin klo 8.10 ja asentaja ilmoitti bensan loppuneen autostaan ja olevansa kävelemässä kohti bensa-asemaa. Tässä vaiheessa teki mieli ilmoittaa, että unohda koko juttu. Ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa ihmisestä bensan loppuminen, vai antaako? 9.30 hän kuitenkin saapui haalittuaan bensaa jostain. Takka asentui sillä välin kun olimme itse Kotkassa katsomassa 10-tanssin SM-kisoja. Lopputuloksesta ei ole ainakaan amatöörin silmin muuta valittamista kuin että takka on seinään nähden hieman vinossa. Sitä ei pelkkää takkaa katsomalla huomaa, mutta takan edessä olevasta kipinälasista huomaa, että sen reuna ei ole saman suuntainen lattialankkujen saumojen kanssa. Tämä voisi jotakuta tosi tarkkaa ihmistä ahdistaa pahastikin. Me emme onneksi ole niin nökönuukia. Mutta jokunen miinuspiste tästä pitää antaa silti.

Olimme alunperin kuvitelleet, että takan asentamiseen riittäisi toimenpidelupa, mutta koska kerran rakennuslupa oli myönnetty, rupesimme arvelemaan, että ehkä rakennusluvan alainen toimenpide edellyttää valmistuttuaan kaupungin rakennustarkastajan käyntiä. Soitto kaupungille osoitti tämän oletuksen todeksi. Lisäksi kaupungilta selvisi, että nimenomaan rakennusfirman  (ei meidän) pitäisi sopia tarkastuksesta kaupungin kanssa. Jaaha. Yhteyttä rakennusfirmaan, josta selvisi, että kaupungille pitää myös toimittaa paperi ko. rakennusfirman toimimisesta hankkeen valvojana. Se onkin tosiaan varmasti paras hoitaa vasta sen jälkeen, kun hanke on jo toteutettu.

Sitten jäimme odottamaan, että rakennusfirma sopii tarkastusajan, jotta uskallettaisiin polttaa takassa muutakin kuin kynttilää. Onneksi myöskään työnantajamme ei ole kovin nökönuukaa sorttia sen suhteen, että työntekijä ilmoittaa yllättäen olevansa ajankohtana T kotona päästämässä rakennustarkastajan sisään.

Seuraava vaihe oli se, että rakennusfirma ilmoittaa meille, ettei kaupungin rakennustarkastaja vastaa puhelimeen tai soittopyyntöihin ja että voisimmeko me yrittää sopia tarkastusajan. Voi pyhä sylvi. Rakennustarkastaja ei vastannut meidänkään puheluihimme, mutta sähköpostiin kyllä, joten saimme lopulta varattua tarkastusajan noin kuukauden päähän asennusajasta. Tämän jälkeen rakennusfirma kertoi meille, että verottajalle pitää tehdä ilmoitus rakennushankkeesta. Tässä kohtaa aikaa tarkastushetkeen oli hiukan yli kaksi viikkoa ja verottajan sivuilla sanoi, että menee noin kaksi viikkoa, että päätöksestä tulee kuittaus, joka pitää olla mukana rakennustarkastuksessa. Jännäksi menee! Onneksi verottajakaan ei ollut muuten kovin nökönuuka vaan ehti myöntää minulle uuden verokortin ilmoittaessani kotitalousvähennyksestä rakennushankkeesta, josta en ollut tiennyt ilmoittaa.

Rakennusfirma muistutti myös, että meidän pitää esittää myös lupapäätös tarkastuksessa. MIKÄ V***N lupapäätös - eihän meille ole sellaista lähetetty ollenkaan!!

Mikä kaikki meni pieleen? No IHAN KAIKKI mitä tiedottamiseen tulee.
1. Takkafirman olisi pitänyt tiedottaa tavaran saapumisesta oma-aloitteisesti
2. Kaupungin olisi pitänyt lähettää lupapäätös myös sille, jonka puolesta lupaa haettiin
3. Kaupungin laskussa voisi sanoa selkokielellä mistä maksetaan
4. Rakennusfirman olisi pitänyt etukäteen hoitaa valvojailmoituspaperi
5. Rakennusfirman olisi pitänyt kertoa, että tarvitaan kaupungin tarkastajan käynti ja että takassa ei saa polttaa tulta ennen sitä.
6. Rakennusfirman olisi pitänyt kertoa hyvissä ajoin, että verottajalle pitää tehdä ilmoitus
7. Rakennusfirman olisi pitänyt sopia tarkastuskäynti yli kahden viikon päähän siitä hetkestä kun verottajan ilmoittaminen on hoidettu.

Vai olenko väärässä? Pitääkö mun kaikki hoitaa ja potkiskella eri tahoja eteenpäin? Noh, takka on nyt jopa rakannustarkastettu ja käyttöön hyväksytty. Ei vaan vielä olla keritty suorittaa koepolttoa muulla kuin kynttilällä. Aika jämerä (ja kallis) kynttilänjalka...

Jos yhden vaivaisen takan asentaminen on näin vaikeaa, miten helvetin hankalaa voi olla talon rakentaminen? Masokistejako ovat ihmiset, jotka tekevät sen jopa useammin kuin kerran?

En tiedä ovatko masokisteja ne, jotka ovat alkaneet rakennuttaa taloa meidän naapuriin, mutta heidän kaivurikuskinsa on joka tapauksessa sadisti. Heppu ei millään malta odottaa klo 7.00:aan asti aamulla ennen kun alkaa nostella kivenmurikoita kuorma-auton lavalle, vaan ryske ja ryminä alkaa jossain 6.53-6.56 hujakoilla. Mielelläni nukkuisin nuokin tärkeät minuutit, mutta kaivurikuski on eri mieltä. Grrr!