Tähdet ikkunassa ovat so last season!
Bileet olivat siis esivastaanotto tiistai-iltana. Pidin tiistain vapaata töistä ja presidenttiparin toinenkin puolisko kotiutui jo puolilta päivin ja hääräiltiin siinä pikkuhiljaa koristellen ja valmistellen. Myönnettäköön, että välillä tilanne aina eskaloitui ja meni ärähtelyn puolelle, mutta kumpikaan ei silti ollut illalla ihan piipussa ja valmis köllähtämään sänkyyn vieraiden saapuessa.
Vieraiden saapuminen oli kyllä proseduuri sinänsä, sillä taksit olivat jossain mystisessä jumissa. Koska ne alkoivat myöhemmin illalla kuitenkin kulkea, niin vika oli ilmeisesti taksikeskuksessa. Jos samanlainen pulma olisi ilmennyt vuorokautta myöhemmin, olisi kyseessä ollut valtakunnallinen skandaali. Iltapäivälehtiä ei kuitenkaan jostain syystä kiinnostanut ollenkaan se, että Jäärä-presidenttiparin vieraat eivät onnistuneet saamaan taksia itsenäisyyspäivän esivastaanotolle päästäkseen. Lopulta kaikki pääsivät kuitenkin paikalle yksityisautojen voimin - hyvin espoolaiset kekkerit siis. Länsimetrolla ei tullut kukaan.
Vieraat tietenkin käteltiin ja lisäksi heille myönnettiin kunniamerkit, jotka kaikki ylpeinä kiinnittivät rintapieliinsä. Olimme iltakaudet askarrelleet kunniamerkkejä pullonkorkeista ja erilaisista nauhoista ja idea itsessään sekä lopputulos olivat aivan mahtavia vaikka itse sanonkin. Kunniamerkkejä jäi vähän ylikin. Täytyy kokeilla huonona päivänä laittaa tällainen rintaan, ties vaikka piristäisi.
Tai jos kunniamerkin pitäminen ei pelasta päivää, niin kannattaa kokeilla tiaraa. Tiara päässä tulee niin ylevä olo että. Rouva Presidentti Vanha Jäärä heilui koko illan tiara päässään ja hämmästyi siitä, että se pysyi paikallaan eikä edes kiristänyt päätä. Kokeilkaapa! Piristää varmasti myös työkavereiden päivää jos ilmaantuu työmaalle tiarassa.
Sauli ja Jenni eivät varmaankaan panostaneet ohjelmatarjontaan aivan niin paljon kuin me. Minä olen kyllä varsinainen yhden naisen ohjelmatoimisto, joka on spesialisoitunut erilaisiin höperöihin kilpailuihin. Meillä oli makuuhuoneissa kolme eri yksilölajipistettä, joita sai suorittaa omaan tahtiin. Lajit olivat tornin rakentaminen viinipullon korkeista, pingispallon tarkkuusheitto ja perinteinen mäkihyppy Wiillä. Pingispallot ovat muuten erinomaisen käteviä erilaisiin sisälajeihin. Saa olla nimittäin melkoinen heittokäsi, että pingispalloa heittämällä saisi rikottua mitään.
Pingispallon kanssa poseerausta
Tarkkaa puuhaa!
Vakavia ilmeita hyppytornissa!
Yksilölajien lisäksi oli viisi joukkuelajia. Ihmiset arvottiin kahteen joukkueeseen, jotka sitten valitsivat keskuudestaan kahden tietäjän edustuskokoonpanot seuraaviin Suomi-lajeihin: musiikki, maantieto, yleistieto, presidentit ja urheilu. Ihmisten arpominen tosin osoittautui virheeksi. Arpa ei taaskaan ollut tasapuolinen vaan valitsi yhteen joukkueeseen ihmisiä, jotka olivat tasapuolisen valmiita osallistumaan eri lajeihin. Toiseen joukkueeseen arpa valitsi yhden ihmisen, joka oli valmis joka lajiin kuin Väyrynen presidenttipeliin ja loput eivät halunneet osallistua mihinkään. Seuraavalla kerralla suoritamme siis painotetun salaisen etukäteisarvonnan.
Jenni ja Sauli eivät joutuneet visailujuontajan hommiin
Nuoriso vaipuu epätoivoon maantieto-osuuden kanssa.
Yleistietovisan rikkiviisaat osallistujat.
Palkinnot olivat huikeat. Joukkuekisan voittajat saivat kukin pussin Suomen lipulla koristetun xylitol-purkkapussin ja yksilökisan voittaja sai suklaalevyn (Fazerin sinistä tietenkin) ja Suomi-kuvioidun tiskirätin.
Tarjoilut järjestettiin nyyttäriperiaatteella ja kertakaikkisen ihania herkkuja pöytään ilmaantuikin. Erikoismaininta vanhemman kummipojan leipomalle siniselle kääretortulle, joka oli todella jännittävän näköistä, mutta oikein hyvää. Itse tein varmuuden vuoksi kaksi täytekakkua, mutta ensimmäinenkään ei tullut aivan kokonaan syödyksi. Seuraava aamu olikin sitten mukava aloittaa korkkaamalla uusi Suomi100 täytekakku.
Keskellä sininen kääretorttu.
Ohjelmassa oli tietenkin myös tanssia, joka osoittautui flopiksi johtuen ilmeisesti oikeiden paparazzien puutteesta. Presidenttipari aloitti valssin, mutta kukaan muu ei halunnut tungeksia tanssilattialle. Yksi naispari saatiin sentään pyörähtelemään. Juhlavalssi oli Juicen Valssaaja konepajalla, joka myöhemmin yöllä esti korvamadon muodossa presidenttiparin nukkumisen varsin tehokkaasti.
Kiitokset kerran vielä kaikille vieraille, teitte Suomi100 juhlasta ikimuistoisen!
